Ikääntyneiden työntekijöiden työpanos on välttämätön Suomessa. Eläkeiän kynnyksellä olevien työuria tulee pidentää. Huoltosuhde kääntyy Suomessa ongelmalliseksi ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on vaikeuksissa.
Hyvinvointialueilta eläköityy joka kolmas työntekijä seuraavan vuosikymmenen aikana. Miten konkarit saadaan pysymään työelämässä ja miten ikääntyneiden työuria ja työllistymistä voidaan edistää?
Joukko Diakonia-ammattikorkeakoulun, Vates-säätiön, Miina Sillanpään Säätiön ja Silta-Valmennuksen asiantuntijoita keskusteli ikääntyneiden työllistymisestä selvityshenkilö Jari Lindströmin kanssa 31.5.2024.
Jari Lindströmin tehtävänä on selvittää, miten voidaan lisätä yli 55-vuotiaiden työllistymistä ja jatkaa heidän työuriaan työvoimapoliittisin keinoin. Lindström tekee myös ehdotukset Suomeen soveltuvaksi kokeiluksi ns. Singaporen siltatyömallista. Mallin tavoitteena on lisätä eläkeiän saavuttaneiden kannustimia jatkaa työelämässä.
Onko Suomessa ikäsyrjintää vai ei?
Tutkimustiedon perusteella suurin osa työnantajista ei toteuta tietoisesti ja tahallisesti ikäsyrjintää. Se voi kuitenkin olla piilotettua. Ihmisten kokemukset voivat kertoa siitä, että ikäsyrjintää on.
Korkeasti koulutetun ikääntyneen henkilön voi olla vaikeaa löytää töitä irtisanomisen jälkeen, mutta taustalla ei välttämättä ole ikä. Uutta työtä ei saa, koska osaamisessa on puutteita tai työnantaja tavoittelee toisenlaista ikäjakaumaa työpaikalle. Toisaalta emme tiedä, miksi monet ikääntyneet työllistyvät, ja mitkä ovat tässä ratkaisevia asioita. Tutkittua tietoa tarvittaisiin lisää sekä työllistymisen esteistä että sitä edistävistä tekijöistä ikääntyneillä.
Tutkija Katri Keskinen puhuu ageismista, eli siitä, mitä kaikkea ikäsyrjintä voi tarkoittaa. Keskisen väitöskirjatutkimuksessa keskeisinä teemoina olivat ikään perustuvat ennakkoluulot, stereotypiat ja ikäsyrjintä, työntekijöiden toimijuus urapäätöksissä sekä työurien pidentämistavoitteet. Keskinen valotti ikääntyneeseen työvoimaan kohdistuvaa paradoksia, jossa yksilöitä kannustetaan pidentämään työuriaan, mutta heille ei kuitenkaan tarjota siihen resursseja tai mahdollisuuksia.
Ikääntyminen muovaa koko yhteiskuntaa. Se vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin, demokratiaan, osallisuuteen, työelämään ja vapaa-aikaan. Käytännössä mikään yhteiskunnallinen ja inhimillinen toiminta ei jää osattomaksi ikääntymisestä.
Osa-aikatyö on tärkeää
Osa-aikatyö voi olla monelle ikääntyneelle hänen elämäntilanteeseensa sopiva ratkaisu. Esimerkiksi hoivatyössä on ihmisiä, jotka haluavat vielä kiinnittyä työelämään, mutta omilla ehdoillaan. Vapaus ja joustavuus ovat avainasioita. Vapaa-ajan ja työn yhteensovittaminen on keskeistä. Osa-aikatyö voi mahdollistaa hyvän tasapainon näiden välille.
Inhimillinen työelämä
Tapaamisessa puhuttiin myös inhimillisestä työelämästä. Tarvittaisiin lisää reiluutta työpaikoille. Tätä voisi jopa brändätä, jos takana olisivat aidot teot ja sitoutuminen. Inhimilliseen työelämään liittyy monimuotoisuus ja moninaisuus. Esille tuotiin vammaisia ihmisiä työllistävät työnantajat, jotka Iso-Britanniassa ovat saaneet oman tunnuksen.
Ikääntyneiden työllisyysaste on noussut. Ikääntyneiden miesten kohdalla nähdään edelleen haasteita työllistymisessä ja työssä jatkamisessa, erityisesti niillä, joilla on vähemmän koulutusta. Jatkuva oppiminen on sekä työntekijän että työnantajan vastuulla. Se on osa inhimillistä, välittävää työelämää.
Keskustelussa todettiin, että yli 55-vuotiaiden sairauspoissaolot ovat alhaisemmat kuin alle 30-vuotiaiden. Moni konkari tai ikääntynyt työntekijä kokee myös enemmän työmotivaatiota ja työnimua kuin nuoremmat työntekijät. Suomessakin on paljon puhuttu siitä, että eri ikäiset työntekijät kaipaavat hieman erilaisia asioita esihenkilöiltään ja johtamiselta. Ikäjohtamiselle on paljon kysyntää työpaikoilla.
Osatyökykyisistä helpotusta työvoimapulaan
Inhimilliseen työelämään kuuluu myös sen hyväksyminen, että ihmisten työkyky vaihtelee. Keskustelussa todettiin, että suomalainen työelämä on edelleen hyvin mustavalkoista. Olet joko töissä ja pääasiassa kokoaikaisesti, tai olet kokonaan työelämän ulkopuolella.
Kuitenkin ihmisten työkyvyn tilapäiset ja joskus pysyvätkin vaihtelut ovat osa elämää. Työelämässä pitäisi päästä mustavalkoisesta ajattelusta irti. Suomessa ollaan edelleen hyvin kaukana monien muiden maiden käytännöistä, joissa on pystytty saamaan esimerkiksi vammaisia moninkertaisesti enemmän mukaan työelämään.
Suomessa on työelämän ulkopuolella arviolta 65 000 eri tavalla osatyökykyisistä, jotka haluaisivat ja pystyisivät työhön. Samaan aikaan meillä on huutava työvoimapula monella alalla, ja työvoimapula syvenee edelleen. Voisiko työelämän kehittämisen ja uusien työllistymistä tukevien ratkaisujen tavoitteena olla 100 000 yli 55-vuotiasta mukaan työelämään? Suomi voisi asettaa kunnianhimoiset tavoitteet työllisyyspolitiikalle myös ikääntyneiden kannalta.
Singaporen malli
Selvityshenkilö Jari Lindström kartoittaa työssään myös ns. Singaporen siltatyömallin soveltuvuutta Suomeen ja tekee siitä omat ehdotuksensa. Singaporen siltatyömallissa alimpaan eläkeikään tuleva työntekijä voi halutessaan neuvotella työnantajansa kanssa uuden työsopimuksen. Uuden työsopimuksen myötä ikääntyvä työntekijä voi keventää vastuitaan tai lyhentää työaikaansa.
Työantaja voi alentaa palkkaa vaatimusten vähentyessä. Työntekijä saa kuitenkin tästä kompensaation varhaiseläkejärjestelmän kautta. Se korvaa osan työntekijän ansiomenetyksistä. Järjestelmä sovelletaan kaikkiin yli 63-vuotiaisiin ja se jatkuu 68 ikävuoteen saakka. Singaporessa eläkkeelle siirtymistä on pystytty nostamaan kahdella vuodella.
Järjestöt ovat keskeisiä myös konkareiden työllistämisen kannalta
Järjestöiltä löytyy paljon konkareiden työllistämiseen ja työssä jatkamiseen liittyvää osaamista. Järjestöillä on merkittävä rooli sekä tiedon jakajina että asenteiden muuttajina. Ne ovat myös työllistäneet osatyökykyisiä henkilöitä. Tuloksellisia ja vaikuttavia toimintatapoja on kehitetty järjestöissä osatyökykyisten työllistymiseen ja työssä jatkamiseen. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset työn räätälöinnin keinot, räätälöity työvalmennus ja työkykykoordinaattorimalli.
Järjestöissä on osaamista myös ikääntyneiden työssä jatkamisen tukeen. Esimerkiksi työelämässä olevien omaishoitajien ja läheishoivaajien tukeen on kehitetty toimintatapoja ja vertaistukiryhmiä.
Taustalla hallitusohjelman kirjaukset
Pääministeri Petteri Orpon hallitus tavoittelee hallituskauden aikana toteutettavilla työllisyys- ja kasvutoimilla 100 000 uutta työllistä. Pidemmällä aikavälillä tavoite on nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin. Tavoitteen saavuttamiseksi työuria tulee pidentää alusta, keskeltä ja lopusta.
Selvitystehtävällä on yhteys useisiin muihin hallitusohjelmassa päätettyihin toimiin ja tavoitteisiin. Näitä ovat esimerkiksi hallitusohjelmaan kirjattu tavoite torjua ikäsyrjintää ja poistaa iäkkäämpien henkilöiden työllistymisen ja työllistämisen esteitä, kansallinen TYÖ2030 – Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma, sekä ikääntyneitä koskeva työkykyohjelma, jolla parannetaan työssä jaksamista ja vähennetään työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuvien määrää.
Tapaamiseen selvityshenkilö Jari Lindströmin kanssa osallistuivat Vates-säätiön erityisasiantuntija Anne Kallio, Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen, Silta-Valmennus ja Valo-valmennus ry:n toimitusjohtaja Kimmo Kumlander ja DIAK:n johtava asiantuntija Jukka Lindberg.
.jpg)