Suomalaisten ikääntyminen on Euroopan nopeinta (Findikaattori, 2015). Väestön ikääntyminen on yhteydessä muistisairauksien esiintyvyyden kasvuun. Erityisesti sairauden alkuvaiheessa heti diagnosoinnin jälkeen tarvitaan laaja-alaista kuntoutusta, sillä sairastuminen vaikuttaa sekä sairastuneen että hänen läheistensä elämään. Muistisairaille suunnattu kuntoutus on kuitenkin melko uutta ja edellyttää kohderyhmän erityistarpeista lähtevien interventioiden kehittämistä.
Tavoitteellinen ja muistisairaan henkilön vahvuuksista lähtevä kuntoutus tähtää Järvikosken (2013) ajattelua soveltaen sairastuneen voimavarojen vahvistumiseen ja uusien mahdollisuuksien luomiseen. Nykykäsityksen mukaan kuntoutuksen tulisi kytkeytyä kuntoutujan päivittäiseen elämään ja toimintaympäristöön. Tämä korostuu erityisesti muistisairaiden henkilöiden varhaiskuntoutuksessa, jossa sairastuneen sosiaalisella ympäristöllä on merkittävä rooli. Muistisairaalle henkilölle kuntoutus tuo muun muassa keinoja selviytyä itselle merkityksellisistä toiminnoista ja nauttia elämästä sairastumisen tuomista muutoksista huolimatta. Perheenjäsenten ja muiden läheisten näkökulmasta kuntoutus auttaa löytämään jaksamista ja päivittäisen elämän sujuvuutta edistäviä voimavaroja ja mahdollisuuksia.
Tavoite
Muistisairaiden henkilöiden varhaiskuntoutus osallistavana verkostomallina eli Muistiluuri -kehittämishanke toteutettiin vuosina 2013–2016. Kehitystyöstä vastasi Miina Sillanpään Säätiö ja sen rahoitti Raha-automaattiyhdistys.
Hankkeessa luotiin Muistikompassi -kuntoutusmalli lievässä muistisairauden vaiheessa oleville henkilöille ja heidän läheisilleen. Sisällöllisesti monimuotoinen kuntoutus muodostuu ryhmämuotoisesta lähikuntoutuksesta ja Impulssi -hyvinvointisovellusta hyödyntävästä ohjatusta etäkuntoutuksesta kotona.
Impulssi-hyvinvointisovellus on korvattu kaikille aivoterveydestään kiinnostuneille suunnatulla ja maksuttomalla Muistipuisto-verkkopalvelulla, joka julkaistiin vuonna 2019.
Hankkeeseen sisältyi satunnaistettu neuropsykologinen seurantatutkimus, jossa selvitettiin hankkeessa järjestetyn kuntoutuksen vaikutuksia.
Aineistot
Loppuraportti käsittelee Muistiluuri-kehittämishanketta, jossa luotiin muistisairauden varhaisessa ja lievässä vaiheessa olevien henkilöiden ja heidän läheistensä tarpeista lähtevä voimavaralähtöinen, sisällöllisesti laaja-alainen ja toteutukseltaan monimuotoinen Muistikompassi-kuntoutusmalli.
Muistiluuri-hankkeen loppuraportti
Muistikompassi (Päivitettävänä, tulossa syyskuussa 2024)
Muistikompassi- kuntoutuksen tavoitteena on parantaa muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä oman hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen liittyviä valmiuksia sekä lähi- että etäkuntoutuksen avulla, sekä verkossa toimivan hyvinvointisovelluksen harjoituksia hyödyntäen.
Yhteistyökumppanit ja verkostoyhteistyö
Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry, Kuntoutussäätiö ry, Muistiliitto ry, Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Pieni Piiri Oy, Suomen Alzheimer –tutkimusseura, Suomen Muistiasiantuntijat ry sekä Erityisasiantuntijat: PsT Sanna Koskinen ja PsL Jaana Sarajuuri.
Rahoitus
Hanke sai Raha-automaattiyhdistyksen projektiavustusta. Hankkeen tutkimuksen rahoitti Miina Sillanpään Säätiö.