Eläkeliiton ÄijäVirtaa -projekti ja Miina Sillanpään Säätiön Neuvokkaat naiset ovat kuin toistensa veli ja sisar. Äijät ja naiset löivät hynttyyt yhteen, kun hankeyhteistyössä järjestettiin Hyvän ikääntymisen iltapäivä Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa. Tilaisuudessa kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja ja innokas yleisö osallistui aktiivisesti kysellen ja kommentoiden. Mukaan kiinnostavan aiheen pariin olisi mahtunut enemmänkin kuulijoita.
Sosiaaligerontologian emeritusprofessori Jyrki Jyrkämä tarjosi puheenvuorossaan näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen avaamalla yhteisöllisyyden, tarjoumien ja resilienssin käsitteitä. Havaituksi tulevat toimintamahdollisuudet ympäristössä ovat ihmisen hyvinvoinnille tärkeitä. Hyvinvointiin vaikuttaa myös kyky selviytyä ja toipua vastoinkäymisistä. Yksilöllisen kyvyn rinnalle Jyrkämä nosti sosiaalisen resilienssin eli yhteisön kyvyn toimia ja sopeutua sosiaalisiin, poliittisiin, ympäristöllisiin ja taloudellisiin muutoksiin. Hän esitti merkittäväksi hyvinvoinnin tekijäksi myös yhteiskunnan, yhteisön ja yksilön arkipäiväisen läsnäolon ja erilaiset osallistumisareenat.Yhden osallistumisareenan tarjoavat kirjastot. Hyvän ikääntymisen iltapäivän ohjelman väliajalla osallistujat saivat tutustua kaupungin kirjastossa esillä olevaan Jyväskylän kansalaisopiston kuvataiteen ja kädentaitojen kevätnäyttelyyn. Näyttelyyn valikoituneet työt herättivät ihastusta yleisössä.
Ihastusta ja kiitosta sai lehtori (THM, KM) Aila Pikkaraisen esityskin. Siinä tarkasteltiin omaan ikääntymiseen varautumista. Pikkarainen korosti suunnittelun ja unelmoinnin tarpeellisuutta. Myös yleisön kokemusasiantuntijat yhtyivät tähän näkemykseen. Eläkepäiviään on hyvä ajatella jo etukäteen ja ”tarttua härkää sarvista”, kuten eräs kommentti kuului. Esityksessään Pikkarainen myös haastoi vanhat teoriat ihmisen elämänkaaren kehityskulusta. Aiemmin vanhuuden kehitystehtävien on ajateltu päättyvän 70 ikävuoden korvilla, mutta Pikkarainen kehotti jokaista huomaamaan itsessään myös 60-vuotiaasta yli sadan vuoden ikään jatkuvia kehitystehtäviä. Niihin kuuluu eletyn elämän arvioinnin lisäksi muun muassa uudelleen arvioinnin aika ja lopetuksen jälkeinen lisäesitys, encore.
Tutkijatohtori (VTT) Elisa Tiilikaisen esityksessä tarkasteltiin yksinäisyyden eri ulottuvuuksia, osin ”Yksinäisyys ja elämänkulku” -tutkimukseen osallistuneiden ihmisten kokemusten ja kommenttien kautta. Tiilikainen painotti, että yksinäisyyden saamat merkitykset ovat vahvasti paikkaan ja aikaan sidottuja. Yksinäisyyden syyt ovat hyvin erilaisia ja eri tekijät kietoutuvat toisiinsa jopa saman ihmisen kohdalla. Lisäksi Tiilikainen tarkasteli lyhyesti yksinäisyyden eroja miesten ja naisten kokemana.
Nais- ja mieserityisyyttä sivuttiin myös Eläkeliiton ÄijäVirtaa – miesten oma juttu ja Miina Sillanpään Säätiön Neuvokkaiden naisten kestävät konstit -esityksissä. Elämänkulun vaikeuksissa miehet kokevat usein jäävänsä yksin. Pienituloisuuteen nivoutuva yksinäisyyden takkaa taas kasaantuu useimmiten ikääntyvien naisten harteille. Eläkeliiton projektityöntekijät Antero Kupiainen ja Tapio Koskenmäki esittelivät yhtenä yhteisöllisyyden muotona Äijä -ryhmätoimintaa. Vastaavasti Miina Sillanpään Säätiön hanketyöntekijät Saini Suutari ja Ella Niini kertoivat Neuvokkaiden naisten ryhmätoiminnasta ja uusien toimijoiden mahdollisuuksista toteuttaa toimintamallia eri paikkakunnilla.Iltapäivä päättyi makoisiin nauruihin stand up -koomikko Mikko Vaismaan parodioidessa sukupuolten erityispiirteitä ja ikääntymistä. Ehkäpä parhaiten monessa esityksessä esiin tulleet ajatukset kokoaa säätiönjohtaja Eija Sorvarin tilaisuudessa lausuma runo:
Jos voisin antaa Sinulle jonkin ominaisuuden, antaisin Sinulle kyvyn nähdä itsesi niin kuin toiset sinut näkevät. Silloin tietäisit, miten verraton olet.
Luentoaineistot:Ohjelma 26.4.2017Yhteisöllisyys, tarjoumat, resilienssi: JyrkämäOman ikääntymisen suunnittelu; PikkarainenYksinäisyys elämänkulussa; TiilikainenÄijäVirtaa: miesten oma juttu; Koskenmäki ja Kupiainen Neuvokkaiden naisten kestävät konstit; Niini ja Suutari Neuvokkaat naiset -hanke on osa Eloisa ikä -ohjelmaa, joka luo edellytyksiä ikäihmisten hyvälle arjelle.