Tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä 30 % Suomessa asuvista kokee yksinäisyyttä. Haitallisesta ja pitkäkestoisesta yksinäisyydestä kärsii joka kymmenes suomalainen. Yksinäisyys heikentää väestön toimintakykyä ja kriisinkestävyyttä.

Osallisuuden edistäminen, yhteisöihin kuuluminen sekä niiden rakentaminen ovat koko väestön turvallisuuden näkökulmasta merkittäviä tekijöitä, joilla vahvistetaan yksilöiden ja yhteisöjen sekä sitä kautta koko yhteiskunnan resilienssiä. Yhteenkuuluvuuden tunteella on myös tärkeä rooli yhteiskunnan koheesion kannalta, erityisesti kriisiaikoina. Tarvitaan matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja yhteisiä elämyksiä, esimerkiksi kulttuuripalveluiden äärellä.

Yksinäisyys heikentää merkittävästi terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua. Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden näkökulmasta yksinäisyys linkittyy äärimmillään rikollisuuteen ja radikalisoitumiseen. Sosiaalisen ulossulkemisen eli ostrakismin kokemukset voivat näkyä esimerkiksi väkivaltaisiin katujengeihin liittymisenä.

Yksinäisyystutkijat ovat ennustaneet, että yksinäisyys tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Tähän vaikuttavat useat yleiset kehityskulut, kuten yksinasuvien ja ikääntyvien määrän kasvu, kiihtyvä kaupungistuminen ja digitalisaation eteneminen sekä yleistynyt yksilökeskeinen kulttuuri. Vastaava trendi on nähtävillä muuallakin maailmassa.

‍

Sosiaalinen luottamus ja vahvat yhteisöt lisäävät kriisinkestävyyttä  

Vapaaehtoistoiminta on keskeinen ratkaisu yksinäisyyden vähentämiseen. Vapaaehtoistyö lisää tutkitusti sen tekijöiden ja koko yhteiskunnan hyvinvointia, sosiaalista luottamusta ja vähentää yksinäisyyttä. Korkea sosiaalinen luottamus ja yhteiskunnallinen turvallisuus ovat suorassa yhteydessä vahvoihin yhteisöihin, joita vapaaehtoistoiminta ylläpitää ja edistää.

Järjestöillä on Suomessa merkittävä rooli vapaaehtoistyön järjestäjänä ja sitä kautta yhteisöjen vahvistajana ja edistäjänä. Järjestöt tavoittavat laajasti ihmisiä, ja niiden avulla edistetään yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvuutta ja paikallisyhteisöjen luomista. Järjestöt tarjoavat myös apua yksinäisyyteen kaikissa elämänvaiheissa matalalla kynnyksellä. Järjestöjen resurssien ja toimintaedellytysten turvaaminen on elintärkeää, jotta myös tulevaisuudessa apua yksinäisyyteen on saatavilla.  

Järjestöjen yksinäisyysverkoston yhteinen lausunto Yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta on luettavissa täältä.

 

Mukana yksinäisyysverkoston jäsenet:

HelsinkiMissio

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

MIELI Suomen Mielenterveys ry

Miina Sillanpään Säätiö

Muistiliitto

Nyyti ry

Setlementtiliitto

Siskot ja Simot

Suomen Punainen Risti

Suomen Vanhempainliitto

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI

Vanhustyön keskusliitto

Välittämisen kansanliike

 

Järjestöjen yksinäisyysverkosto
‍

Järjestöjen yksinäisyysverkostoon kuuluu 16 järjestöä ja säätiötä, jotka tukevat kansalaisia erilaisissa elämäntilanteissa ja elämänkulun vaiheissa. Toimijoilla on jopa vuosikymmenten kokemus eri-ikäisten ja eritaustaisten ihmisten kohtaamisesta hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa. Verkosto on toiminut vuodesta 2021.

Järjestöjen yksinäisyysverkoston ja sen jäsenten työ keskittyy yksinäisyyteen yhteiskunnallisena ilmiönä, yhteisöllisenä tekijänä ja subjektiivisena kokemuksena. Verkosto juurruttaa ja levittää olemassa olevia yksinäisyyttä lievittäviä menetelmiä sekä etsii aktiivisesti uusia ratkaisuja yksinäisyyteen.