Arkemme muuttui täysin tänä keväänä. Yli 70-vuotiaat ihmiset ovat olleet karanteenissa kodeissaan, etätyötä on tehty kotikonttoreissa ja uutisten kestoaiheena on ollut koronaepidemia. Tauolla ovat olleet sekä harrastukset että muu hyvinvointiamme edistävä toiminta, kuten kulttuuritapahtumat, vierailut ystävien ja sukulaisten luona, matkat sekä ravintolaillalliset. Onneksi olemme voineet edelleen ulkoilla ja nauttia luonnossa näkyvistä kevään merkeistä. Silti tilanne on ollut monelle haasteellinen, toisille meistä jopa ahdistava. Arkeen liittyy huolta läheisten terveydestä, omasta jaksamisesta, työpaikkojen pysyvyydestä ja talouden kestävyydestä. Tässä tilanteessa tulee mieleen lentokoneissa kuulemamme tuttu ohje: Kiinnitä ensin happinaamari itsellesi, jotta voit auttaa muita.

Omasta hyvinvoinnista ja toimintakyvystä huolehtiminen auttaa meitä selviämään poikkeusajan läpi ja kantaa pitkälle myös tulevaisuudessa. Toimintakykyä on kuitenkin muistettava ajatella riittävän laajasti. Kehomme hyvinvointi edellyttää liikkumista, jota kotiin keskittyvissä olosuhteissa voi toteuttaa päivisin esimerkiksi jumppataukojen avulla, osallistumalla televisiosta tai netistä lähetettäviin liikuntatuokioihin tai lähtemällä kävelylle ulos luontoon. Samalla on tärkeää muistaa, että poikkeustilanne vaikuttaa huomattavasti myös sosiaalisiin suhteisiimme ja mielen hyvinvointiin. Ikääntyneiden yksinäisyys korostuu entisestään, kun kontaktit lähiympäristöön ovat rajoittuneita. Virtuaaliset yhteydet ovat apuna osalle kansalaisista, mutta meillä on iso joukko erityisesti ikääntyneitä ihmisiä, joilla ei ole niihin mahdollisuutta tai osaamista.

Sinä, joka sait happinaamarin itsellesi, voit nyt auttaa muita. Hyvä lähtee kiertämään ja ihmisen luontainen taipumus saada iloa olemalla hyödyllinen on alkanut näkyä ympärillämme. Rappukäytäviin on ilmestynyt listoja, joilla voit ilmoittautua tekemään kauppaostoksia lähialueen vanhoille ihmisille tai muille riskiryhmiin kuuluville. Ketterästi reagoivat sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat pikaisesti lisänneet vapaaehtoistoimintaa, joilla voidaan auttaa kotikaranteenissa olevia ihmisiä sekä kehittäneet uudenlaisia tapoja, joilla korvataan ryhmätoimintoja esimerkiksi etäpalveluilla. Kunnat ja kaupungit ovat laajentaneet kotiapupalvelujaan sekä ottaneet käyttöön puhelinsoitot, joilla selvitetään vanhusten avun tarvetta.Poikkeustilanne näkyy monella tavalla sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien ihmisten elämässä. Omien tukiverkkojen katoamisen lisäksi huolta aiheuttavat erityisesti pelko läheisten tilanteesta sekä talousongelmat. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kysyntä sekä väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden avun tarve ovat selvästi kasvaneet korona-aikana. Toimintakyvyn välitön heikentyminen on uhkana myös monelle vammaiselle henkilölle ja ikääntyneelle, jos säännöllisesti tarvittavia kuntoutuspalveluja ei pystytä toteuttamaan. Tarvitsemme pikaisia toimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa tuki, apu ja palvelut kaikille, jotka niitä tarvitsevat.

Poikkeusaika ja osittaiset rajoitteet jatkuvat yhä ja lähitulevaisuuteen liittyy epävarmuutta. Yhtenä päivänä tavallinen arki palaa ja se on arvokkaampi kuin olimme koskaan voineet kuvitellakaan. Myös silloin meidän olisi oltava fyysisesti ja henkisesti valmiita kohtaamaan tulevat haasteet. Pidetään siis huolta itsestämme ja toisistamme.Eija Sorvari, Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtajaMiina Sillanpään Säätiö tarjoaa maksutta käyttöön mielen ja aivojen hyvinvointia tukevia verkkopalveluja, joita voit käyttää myös kotioloissa:

  • www.luontosivusto.fi Luontoelämyksiä videoin, kuvin ja tarinoin sekä myös luontotietoutta ja tietovisoja.
  • www.muistipuisto.fi Palvelusta löytyy mm. aivotreenejä, jumppavideoita sekä erilaisia rentoutumisen, palautumisen ja hyvinvoinnin harjoituksia.

Julkaistu 8.4. Päivitetty 28.5.2020