Mikä sukupolvia yhdistää?
Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen ja E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila kirjoittivat juhlavuoden kunniaksi yhteisblogin. Mikä sukupolvia yhdistää?
Geronomi Terhi Koski luo blogissa katsauksen luontolähtöisten menetelmien merkityksellisyyteen. Ikääntyneen toimintakyvyn säilymisen ja hyvinvoinnin kannalta vaikutukset ovat merkittäviä.
Toimintakyvyn säilyminen ja hyvinvointi ovat mittaamattoman arvokasta ikääntyneen elämänlaadulle. Mielen hyvinvoinnin merkitystä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn perustana ei kuitenkaan aina tunnisteta riittävästi. Mielen hyvinvoinnin haasteet koskevat myös ikääntyneitä. Resurssien vähentyessä ja ikääntyvän väestön osuuden kasvaessa onkin entistä tärkeämpää tehdä ennaltaehkäisevää terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä, joka kiinnittää huomiota mielen hyvinvointiin. Oleellista on löytää menetelmiä, jotka soveltuvat ikääntyneille.
Luontolähtöiset menetelmät sopivat hyte-toimiin erinomaisesti, ja niitä voidaan pitää täsmävastauksena tähän tarkoitukseen. Tutkimukset tukevat käsitystä siitä, että luonnon ja eläinten parissa vietetyn ajan merkitys on suuri ikääntyneiden ikäryhmässä. Luonto ja luontolähtöiset menetelmät tukevat hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Luonnossa muiden kanssa liikkuessa herää yhteyden kokemuksia muihin ihmisiin ja ympäristöön helpommin, vuorovaikutuksellisuus vahvistuu. Nämä kokemukset vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Turvallisessa ympäristössä voi kokea ykseyden tunnetta ja olevansa yhtä luonnon kanssa. Luontolähtöisiin menetelmiin on sisäänrakennettu asiakaslähtöisyys, ekologiset ja eettiset arvot. Resurssipulasta kärsivää sote-kenttää auttaa se, että menetelmiä voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti lähiluontoa hyödyntämällä.
Luontolähtöisten menetelmien moninaisista hyödyistä huolimatta ikääntyvälle väestölle suunnattua jatkuvaa luontolähtöistä kuntouttavaa toimintaa ei juurikaan ole. Valmistuin geronomiksi joulukuussa 2024. Opinnäytetyöni aihe oli ”Luontolähtöiset menetelmät kotona asuvien ikääntyvien mielen hyvinvoinnin tukena”. Miina Sillanpään Säätiö toimi työssäni tilaajana. Tutkin työssäni jo kehitettyjä luontolähtöisiä menetelmiä. Pohdin opinnäytetyöni lopuksi jatkokehitysideoita ikääntyville soveltuvista menetelmistä. Esittelen muutaman idean seuraavaksi:
Puutarhan viljely on merkityksellistä ja mielekästä toimintaa. Mielekäs tekeminen viherympäristössä tukee pystyvyyden tunnetta. Luonnon aisteja hivelevät vaikutukset rentouttavat kehoa ja mieltä, ihminen kokee elpyvänsä. Monet ikääntyneet ovat lähtöisin maalta ja viljelytoimet ovat tuttuja lapsuudesta. Oman palstan hoitaminen voi olla hankalaa yksinäiselle ikääntyneelle, erityisesti jos on toimintakyvyn rajoitteita tai omat voimat ovat hiipuneet. Haasteeseen voi vastata yhteisöllinen viljelymuoto, jossa vastuuta jaettaisiin useamman ikääntyneen kesken. Puutarhatoimintaa on helppoa ja mielekästä järjestää ympärivuotisesti; talvisin tehdään puutarhan suunnittelua ja valmisteluja sekä opiskellaan yhdessä puutarhavinkkejä. Tämä toimii samalla kognitiivisten toimintojen harjoituksena.
Taide antaa ihmiselle henkistä ravintoa ja esteettisiä kokemuksia. Keskittyminen yhteen miellyttävään asiaan antaa nautintoa, ja samalla arkipäivän murheet unohtuvat. Linnut ovat luonnon omia “taideteoksia”, joiden touhujen seuraaminen on monille mielenkiintoista. Ikääntyneille voikin räätälöidä omannäköistä lintutoimintaa. Toiminnassa tulee huomioida toimintakyvyn rajoitteet ja voimien heikentyminen, ja järjestää esimerkiksi mahdollisuus katsella lintuja lämpöisellä penkillä istuen. Kiikarit ja kaukoputket ovat painavia, joten niille on hyvä olla alustoja ja tukia. Ryhmässä voi olla muunlaistakin toimintaa, kuten lintujen ruokintaa talvisin, linnunpönttöjen tekoa ja lintujen tunnistamista.
Teknologia luo meille uusia mahdollisuuksia myös luontoelämyksiin. Ikääntyneelle voisi suositella omien luonnon lempipaikkojen videoimista. Näihin rakkaisiin paikkoihin ja tunnelmiin voisi palata videoiden avulla silloinkin, jos toimintakyky ei enää mahdollista paikalle pääsyä. Sukupolvien välistä toimintaa vahvistaisi se, että nuoret ihmiset tukisivat ikääntyneitä teknologian kanssa.
Luonto on osa suomalaista identiteettiä. "Jokaisenoikeudet" takaavat meille laajat oikeudet liikkua luonnossa sekä poimia marjoja ja sieniä. Meillä tulee olla myös luonto-oikeus, eli mahdollisuus luontosuhteen ylläpitämiseen ja luonnon hyvinvointivaikutusten piiriin toimintakyvyn laskiessakin. Luontolähtöisen toiminnan ikääntyneiden parissa tulee olla vahvasti osa ennaltaehkäisevää kenttää ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Erityisesti näiden toimien tulisi keskittyä kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ikääntyneisiin. Tähän tarvitsemme tahtoa, rohkeutta ja erityisesti yhteistyötä hyvinvointialueiden, järjestöjen ja kuntien välillä.
Kirjoittaja on geronomi Terhi Koski, jonka opinnäytetyö ”Luontolähtöiset menetelmät kotona asuvien ikääntyvien mielen hyvinvoinnin tukena” on luettavissa täältä.
Miina Sillanpään Säätiö on kehittänyt luontolähtöisiä ja ikääntyneiden hyvinvointia tukevia luontolähtöisiä menetelmiä mm. Kuu kiurusta kesään -hankkeessa Nautitaan luonnosta! -toimintamallin. Kaikille maksuton ja helppokäyttöinen verkkopalvelu Luontosivusto.fi välittää luonnon hyvinvointivaikutuksia sisätiloihin ja kotisohvalle asti. Sivustolta löytyvät helpot luontoharjoitukset syventävät luontokokemuksia ja sopivat käytettäväksi niin ulkona kuin sisällä mielikuvien kanssa yksin, yhdessä tai ryhmässä.