Blogin kirjoittajana Miina Sillanpään säätiön tutkimuspäällikkö Anne Rahikka
Suomen väestö ikääntyy vauhdilla ja tulevaisuudessa tarvitaan lisää senioreille sopivia asuntoja sekä ikäystävällisiä asuinympäristöjä. Asumiseen liittyvät kysymykset kytkeytyvät osaksi monen tahon toimintaa, mikä edellyttää sektorirajoja ylittävää yhteistyötä. Yhtenä tärkeimmistä toimijoista ovat kuitenkin ikääntyvät itse, jotka voivat omilla valinnoillaan varautua vanhuuteen ja varmistaa tällä tavoin itselleen turvallisen ja mielekkään vanhuuden.
Kunnat ja kaupungit voivat maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella luoda onnistuneita ratkaisuja kaikenikäisten kuntalaisten hyvälle asumisympäristölle. Lähiympäristön esteettömyys ja ikäystävällisyys, lähellä olevat palvelut, hyvät julkisen liikenteen yhteydet sekä luonnon läheisyys palvelevat kaikkia kuntalaisia. Hyvinvointialueet tulevat jatkossa vastaamaan sosiaali- ja terveyspalveluista. Toivottavaa on, että niissä ollaan kiinnostuneita myös ikääntyneiden asumisratkaisujen kehittämisestä. Edistämällä ikääntyneiden toimintakykyä voidaan siirtää raskaampien palvelujen tarvetta. Toisaalta iän karttuessa on jokaisen meistä hyvä pysähtyä pohtimaan, missä ja miten haluan tulevaisuudessa asua. Millainen on minun hyvä elämäni vanhetessani?
Keväällä 2022 Miina Sillanpään Säätiö ja Harjulan setlementti keräsivät kyselytutkimuksella tietoa senioreiden kokemasta turvattomuudesta. Erityisesti yksin asuvia mietitytti oman kunnon heikkeneminen sekä huoli siitä, miten he pärjäävät kotona ikääntyessään. Lisäksi saimme ympäristöön liittyviä mainintoja turvattomuutta aiheuttavista tekijöistä, kuten talvinen liukkaus ja sen aiheuttamat kaatumiset sekä liikenteen vaaratilanteet. Myös ulkona liikkuminen ilta-aikaan tai väkivallan kohteeksi joutuminen koettiin turvallisuuden tunnetta heikentävinä tekijöinä.
FCG:n (2022) tuusulalaisille eläkeläisille tekemän tilanneanalyysin ja kyselyn mukaan valtaosa tuusulalaisista ikääntyneistä asuu omassa kodissaan. Hissittömissä taloissa asuu jo nyt paljon ikääntyneitä, mutta tulevina vuosina hissittömyyden piiriin tulee runsaasti lisää yli 75-vuotiaita. Kyselyyn vastanneet tiedostivat hyvin, että vaikka nykyinen asunto on toimiva, ei se tulevaisuudessa vastaa omiin tarpeisiin esteettömyyden ja arjen sujuvuuden kannalta. Tuusulassa (2021) pidetyt työpajat osoittivat, että seniorit ovat erittäin valveutuneita ja tietoisia erilaisista ikäystävällistä asumista tukevista ratkaisuista. Tämän takia senioreiden osallistuminen ikäystävällisten asuntojen ja asuinympäristöjen suunnitteluun on erityisen tärkeää.
Viime vuosikymmeninä on asumisen kehittämisessä ja palvelujen tarjonnassa korostettu paikallaan ikääntymistä (ageing in place), jolla tarkoitetaan mahdollisuutta asua omassa kodissa sekä turvallisesti että mielekkäästi mahdollisimman pitkään. Tämän takia tarvitaan lisää innovatiivisia asumisratkaisuja, joiden avulla voidaan tukea esteetöntä kotona asumista. Ikääntyneet eivät ole homogeeninen joukko yhtenäisine asumistoiveineen ja -tarpeineen. Lisäksi tarpeet saattavat muuttua elämänkaaren eri vaiheissa. Monelle eläkkeelle siirtyminen merkitsee aktiivista elämänvaihetta, jossa tarpeet muuttuvat. Silloin on aikaa tarttua itselle kiinnostaviin asioihin ja uusiin harrastuksiin. Osa ikääntyvistä haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Osa varautuu vanhuuteen ennakoiden ja muuttaa sopivampaan asuntoon tai sijainniltaan parempaan kohteeseen. Tärkeintä on, että jokainen meistä alkaa eläkeiän lähestyessä pohtia ei vain sitä, miten haluaa asua, vaan myös sitä, miten haluaa ikääntyessä elää (Vasara 2020). Mikä minulle on vanhetessa tärkeää?
Miina Sillanpään Säätiö on yhdessä Tuusulan kunnan kanssa ollut kehittämässä yhteisöllistä asumista Tuusulassa (2021–2022). Lisäksi Säätiöllä on käynnissä oma ikäihmisten asumisen ennakointiin liittyvä hanke (2022). Molemmat saavat rahoitusta ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmasta (2020 ̶ 2022).
Lisätietoa ikääntyvien asumisesta Ikääntyneiden asuminen -alasivulla.
Lähteet:Vasara, P. (2020) Väistämättömyyksiä ja valintoja – kertomuksia ikäihmisten asumispolulta. JUY Dissertations 212. Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto.
