[caption id="attachment_1373" align="alignright" width="350"]
Kehittämispäällikkö Helena Launiainen ja Justocat-robottikissa.[/caption]Julkaistu 16.1.2017Blogikirjoituksena Miina Sillanpään Säätiön Kehittämispäällikkö Helena Launiaisen ajatuksia robotisaatiosta.
Pohdintoja teknologisen kehitystyön etiikasta
Digitaalisen teknologian, keinoälyn ja robotisaation odotetaan muuttavan merkittävästi tulevaisuuttamme. Kyse ei ole yksittäisten laitteiden kehittämisestä ja käyttöönotosta, vaan uudenlaisista teknologian mahdollistamista toimintatavoista ja -logiikoista. Teknologian ei ajatella suoraan korvaavan nykyisiä toimintamalleja joko–tai -ajattelun mukaisesti vaan luovan uusia mahdollisuuksia, jotka muokkaavat ja täydentävät olemassa olevia toimintatapoja sekä–että -ajattelua noudattaen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että juuri nyt olisi sopiva aika tarkastella kriittisesti omaa toimintaa ja sen kestävyyttä tulevaa ajatellen. On hyvä olla liikkeellä oikea-aikaisesti; ei liian aikaisin tai liian myöhään.Miina Sillanpään Säätiö on selvittänyt tieto- ja viestintäteknologian käyttöä muun muassa ikäihmisten ja muistisairaiden henkilöiden kuntoutuksessa. Säätiö on osallistunut myös robotisaatiota käsitteleviin tilaisuuksiin ja keskusteluihin ihmislähtöisen ja vastuullisen suunnittelun näkökulmasta. Perusajatuksena on ollut ikäihmisten päivittäisen elämän tarpeisiin vastaavan ja hyvinvointia edistävän teknologian kehittäminen ja tutkiminen ikäihmisten ja heidän läheistensä osallistuessa aktiivisesti kehitystyöhön. Elämälähtöisen suunnittelun ohella sosiaali- ja terveysalan ratkaisuissa korostuvat teknologian kehittämistä ohjaavat eettiset periaatteet, kuten itsemääräämisoikeus, autonomia, yksityisyys ja hyvän tekeminen.
Teknologisten ratkaisujen eettisyyttä tulee tarkastella aina ideoinnin alkuvaiheesta valmiin tuotteen tai ratkaisun käytön seurantaan. Sosiaali- ja terveysalalla on useita eettistä harkintaa jäsentäviä viitekehyksiä, jotka soveltuvat hyvin myös teknologisten ratkaisujen arviointiin. Näistä esimerkkinä on muun muassa David Seedhousen (2009) julkaisema eettisen harkinnan ristikko (ethical grid), joka on kehitetty alun perin terveyden edistämisen eettiseen kysymyksenasetteluun. Tämä viitekehys soveltuu hyvin sosiaali- ja terveysalalle kehitettävien teknologisten ratkaisujen eettisen kestävyyden tarkasteluun.Miina Sillanpään Säätiön päämääränä on suomalaisten merkityksellisen elämän mahdollistaminen. Säätiö haluaakin tämän mukaisesti varmistaa, että tulevaisuuden teknologiset ratkaisut perustuvat todettuihin tarpeisiin, tukevat tasa-arvoisuutta ja -puolisuutta sekä luovat ja kunnioittavat kansalaisten autonomiaa. Tavoitteena on hyvän tekeminen, mikä edellyttää myös riskien ja kehitettävistä ratkaisuista aiheutuvien mahdollisten kielteisten vaikutusten tarkastelua. Säätiön tutkimus- ja kehitystyö perustuu todettuun tietoon ja ulkoisten olosuhteiden, kuten lakien ja asetusten, tuntemukseen. Kun tutkimus- ja kehitystyössä etsitään vielä parasta mahdollisinta ratkaisua ihmisen kannalta ja hänen kanssaan, varmistetaan, että etenemme oikeaan suuntaan. Tällöin ei ole esimerkiksi riskiä, että robotit vähentävät ihmisten välistä sosiaalista kanssakäymistä vaan päinvastoin; robotiikka voi parhaimmillaan edistää suomalaisten hyvinvointia iloa ja hauskuutta unohtamatta.Lue lisää roboteista vanhustyössä ja Helena Launiaisen kommentteja Kodin Pellervon artikkelista "Robotit tulevat".
