Satu Korhosen blogissa pohditaan myös hyvinvointitalouden yhtymäkohtia säätiön toimintaan. “Säätiön uusi strategia ‘Hyvä arki ikääntyvälle’ lähtee juuri kysymyksestä, kuinka mahdollisuuksia hyvinvointiin luodaan tasavertaisesti kaikille.
Blogin kirjoittaja Satu Korhonen on Demos Helsingin vanhempi asiantuntija ja Miina Sillanpään Säätiön hallituksen jäsen. Korhonen johtaa Vn-Teas-hanketta, joka kehittää erityisesti sosiaaliturvauudistuksen seurantaan tarkoitettua kansallista hyvinvointitalouden indikaattorityökalua ja ohjausmallia. Blogikirjoitusta varten kirjoittaja kävi keskustelun hyvinvointitaloudesta Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja Eija Sorvarin kanssa.
Keskustelu hyvinvointitaloudesta on viime vuosina saanut laajasti kaikupohjaa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella vuonna 2019 saatiin aikaan EU-ministerineuvoston päätelmät hyvinvointitaloudesta, joiden pohjalta Suomi muiden jäsenvaltioiden joukossa sitoutui edistämään hyvinvointitaloutta kansallisesti. Parhaillaan hyvinvointitalous onkin esillä mm. Sanna Marinin hallitusohjelmassa tapana edistää hyvinvointia ja terveyttä.
Hyvinvointitalous käsittelee hyvinvoinnin, talouden ja ekologisen kestävyyden tasapainoa. Hyvinvointitalous peräänkuuluttaa hyvinvointinäkökulman huomioimista osana kaikkien hallinnonalojen keskeistä päätöksentekoa, mukaan lukien taloudelliset päätökset.
Hyvinvointitalouden käsite on Suomessa peräisin kansalaisjärjestöpuolelta. Sosten vuonna 2014 julkaisemassa Hyvinvointitalous-teoksessa kuvataan, että hyvinvointitalouden käsite “on ollut väline haastaa eri tahoja keskusteluun sosiaali- ja terveyspolitiikan ja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta sekä hyvinvoinnin ja talouden suhteesta.” Nämä ovatkin keskusteluja, joiden merkitys kasvaa, kun koetamme navigoida reiteillä hyvinvoivaan tulevaisuuteen pandemian, ilmastokriisin, taloudellisen elvytyksen ja epävakaamman turvallisuustilanteen aikoina.
Samalla kun hyvinvointitaloudelle on kysyntää, hyvinvointitalouden kentällä on vielä tilaa uusille tulkinnoille ja sovelluksille siitä. Tällä ajatuksella istuimme alas Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja Eija Sorvarin kanssa miettimään hyvinvointitalouden merkityksiä niin säätiön kuin laajemmin ikäihmisten ja kuntoutuksen näkökulmasta.
Aluksi pohdimme hyvinvointitalouden yhtymäkohtia Miina Sillanpään Säätiöön. “Säätiön uusi strategia ‘Hyvä arki ikääntyvälle’ lähtee juuri kysymyksestä, kuinka mahdollisuuksia hyvinvointiin luodaan tasavertaisesti kaikille. Tutkimus- ja kehittämistoimintamme painotus on varhaisessa toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä. Vahvistamalla ihmisten voimavaroja turvaamme sitä, että jokainen voi elää omannäköistä, hyvää arkea” Sorvari valottaa lähtökohtia hyvinvointitaloudelle säätiön näkökulmasta.
Edellä kuvattu kuulostaa vahvasti hyvinvointitaloudelta. Säätiön toiminnan painotus ja strategia tunnistavat hyvinvoinnin osatekijöitä ja asettavat hyvinvointiin liittyviä tavoitteita. Katse luodaan toteutuneeseen hyvinvointiin yksilöiden ja yhteisöjen tasolla. Hyvinvointitaloudessa keskeistä on myös tiedon ja päätöksenteon kytkentä eli se, vaikuttaako tieto hyvinvoinnista toimintaan – muuttaako se toimintaa? Sorvari kuvaa tilannetta näin:“Meidän tutkimus- ja kehittämistoiminnassamme ikääntyvät ovat itse mukana tuomassa esille omia toiveitaan ja tarpeitaan. Kun ihmiset ovat itse osallisia, löydämme parhaiten tavat, joilla osallisuutta ja voimavaroja voidaan vahvistaa.”
Hyvinvoinnin käsitys on hyvinvointitaloudessa usein laaja käsittäen niin koetun, materiaalisen kuin sosiaalisen hyvinvoinnin. Hyvinvointi puolestaan on sitoutunutta laajempaan yhteiskunnalliseen kehitykseen niin, että yhteiskunnan sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys ovat tasapainossa. Tämä merkitsee, että näitä kaikkia tulee seurata ja käsitellä yhdessä.
Hyvinvoinnin kautta talouteen avautuu myös tulevaisuuden kannalta tärkeitä näkökulmia. Esimerkiksi ikääntyvien näkökulmasta yhteiskunnan tavoitteena Sorvarin mukaan on, että “mahdollisimman moni asuisi kotonaan mahdollisimman toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään”. Tavoitteen onnistumiseksi käyttöön tarvitaan kaikki vaikuttavat ennaltaehkäisyn ja toimintakyvyn ylläpitämisen keinot.
“Osa tavoista ylläpitää toimintakykyä ei edes edellytä kovasti taloudellisia resursseja, jos tuetaan elämäntapoja, liikkumista tai huolehditaan unesta”, Sorvari pohtii hyvinvoinnin taloudellista ulottuvuutta.
Samaan aikaan hyvinvoinnin ja talouden suhde on vielä jännitteinen. Kuntoutus on esimerkki toiminnasta, johon investoimalla voidaan vähintään siirtää ja parhaimmillaan välttää raskaita terveydenhuollon kuluja.
Pitkäjänteisyys ja hyvinvoinnin hahmottaminen investointeina edellyttäisivät kuitenkin lisää uudenlaista, hyvinvointi edellä määrittyvää talousajattelua – hyvinvointitaloutta.
Miina Sillanpään Säätiö on perustettu vuonna 1965 vaalimaan Miina Sillanpään arvokasta perintöä.
