Neuvokkaiden naisten kestävät konstit -hankkeessa on käsillä viimeinen toimintavuosi. Paljon on ehditty tehdä ja paljon on vielä edessä. Tänä vuonna keskitymme ryhmätoimintamallin levittämiseen ja juurtumisen mahdollistamiseen. Mitä tarvitaan, jotta ryhmät voisivat jatkua ja uusia ryhmiä perustettaisiin?[caption id="attachment_1453" align="alignright" width="350"]

Kokkolan Neuvokkaissakin etsittiin väriä elämään. Kuvassa ryhmä on vierailulla Keski-Pohjanmaan taito- ja käsityökeskuksessa.

Kokkolan Neuvokkaissakin etsittiin väriä elämään. Kuvassa ryhmä on vierailulla Keski-Pohjanmaan taito- ja käsityökeskuksessa.[/caption]Neuvokkaiden naisten ryhmiä on hankkeen kuluessa käynnistetty eri puolilla Suomea. Ryhmiä olemme aluksi ohjanneet me hanketyöntekijät. Suurin osa ryhmistä on kuitenkin jatkanut toimintaansa omatoimisesti tai ryhmäkummin luotsaamana. Jatkon turvaaminen on ollut monelle ryhmäläiselle todella tärkeää – olisi edelleen paikka, jonne mennä. Entä sitten, kun hanke päättyy. Jääkö Neuvokkaista naisista muisto vain? Jotta niin ei kävisi, me hanketyöntekijät koulutamme uusia, innokkaita vapaaehtoisia ohjaajia ja ryhmäkummeja kulkemaan Neuvokkaiden naisten rinnalla. Ohjaajakoulutus antaa eväitä oman ryhmän perustamiseen aina ryhmän kokoamisesta sen toteuttamiseen.Miksi on tärkeää, että Neuvokkaiden naisten ryhmät jatkuvat ja uusia ryhmiä syntyy? Monen ikääntyvän naisen kohdalla jo yksin taloudelliset syyt rajoittavat erilaisiin tapahtumiin ja harrastuksiin osallistumista. Palautteiden perusteella Neuvokkaiden naisten ryhmiin osallistuneet kokivat omaa taloudellista tilannettaan ajatellessaan mielen synkkyyttä ja sinnittelyä, vaikka moni olikin sopeutunut tilanteeseensa tarkan rahankäytön avulla. Yksinäisyyttä naiset kuvasivat seuraavasti:

Tulee haluttomuuden tunne ryhtyä tekemään, tarttua mihinkään tekemiseen. Väsyttää ja on tarpeettomuuden tunne.

Saa pitkästymään, erakoitumaan entisestään.

NN jaetaanko (2) 350

Yksinäisyyden kokemisella voi olla juuret lapsuudessa tai se voi liittyä uuteen elämäntilanteeseen, kuten eläkkeelle siirtymiseen. Myös heikko toimeentulo voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen, kun osallistumismahdollisuudet kapenevat, eikä kotoa tule lähdettyä mihinkään. Ryhmiin hakeutuessaan osallistujat kertoivat kaipaavansa mahdollisuuksia yhteenkuuluvuuden kokemiseen. Sosiaalisten suhteiden ja vertaisuuden kautta välittyvä sosiaalinen tuki onkin merkittävä hyvinvointia edistävä tekijä. Ryhmään kuulumista naiset ovat pitäneet jaksamisensa kannalta tärkeänä:

”Keskiviikosta on tullut minulle tärkeä päivä, koska silloin on ryhmäkokoontuminen. Siellä tapaa iloisia ihmisiä, eläkeläisiä, ja on virkistävää kuulla heidän juttujaan. Ryhmä luo yhteenkuuluvuutta.”

Palautekyselyn perusteella 90 prosenttia naisista koki, että ryhmään osallistuminen on lisännyt hyvinvointia. Tämän valossa on tärkeä turvata Neuvokkaiden naisten ryhmien jatkuminen myös hankkeen jälkeen. Ikääntyvät naiset tarvitsevat yhteisöjä, joihin kuulua.Tänä keväänä käynnistyvät uudet ryhmät Vantaan Myyrmäessä, Kouvolassa Kuusankoskella ja Helsingin Kontulassa. Näiden lisäksi Suomeen mahtuisi vielä monta vapaaehtoisvoimin toimivaa Neuvokkaiden naisten ryhmää. Ohjaatko sinä yhtä niistä? Tietoa uusista ryhmistä ja ohjaajakoulutuksista antavat hanketyöntekijät Saini ja Ella.