Hyvän ikääntymisen etsijät -hanke (2024–2026) on Miina Sillanpään Säätiön ja Eläkeliiton yhteiskehittämishanke. Hankkeen aikana toteutetaan seitsemän Hyvän ikääntymisen etsijät -ryhmää eri puolilla Helsinkiä. Ryhmätoiminnan tavoitteena on haavoittuvissa elämäntilanteissa olevien, yli 60-vuotiaiden, yksin asuvien ja yksinäisyyttä kokevien helsinkiläisten arjen hyvinvoinnin ja osallisuuden edistyminen sekä yksinäisyyden kokemuksen lievittyminen ryhmätoiminnan keinoin. Ryhmiin osallistuu koko hankkeen aikana yhteensä 60 ikääntynyttä.
Osallistujan polku
Hyvän ikääntymisen etsijät -ryhmätoimintaa on tähän mennessä toteutettu Puotilassa, Myllypurossa ja Pitäjänmäellä. Osallistujia on löydetty paikallisen mainonnan sekä etsivän ja jalkautuvan työn avulla (Kuva: kohta 1) .
Ryhmiin tullaan alkuhaastattelun (Kuva: kohta 3) kautta, jossa osallistuja saa tietoa ryhmätoiminnasta ja hankkeeseen osallistumisesta. Alkuhaastattelussa myös kartoitetaan osallistujan elämäntilannetta. Osallistujien ikääntymiseen on voinut liittyä monia haavoittavia elämäntilanteita, kuten eläköityminen, leskeytyminen, sairastuminen, puutteet digitaidoissa ja taloudelliset pulmat. Nämä ovat voineet aiheuttaa vajeita koettuun hyvinvointiin sekä heikentäneet osallisuuden ja lisänneet yksinäisyyden kokemusta. Lisäksi haastattelun aikana mietitään ja asetetaan osallistujan henkilökohtainen hyvinvointitavoite. Tavoitteet ovat liittyneet mm. sosiaalisten suhteiden kohenemiseen, liikunnan lisäämiseen ja mieltä painavien tekemättömyyksien ratkaisemiseen pienin askelin.
Ryhmät kokoontuvat viikoittain yhdeksän kertaa suljetun ryhmän periaatteella. Ryhmätoiminta on tarvelähtöistä, tavoitteellista ja voimavarakeskeistä. Ryhmissä etsitään, tunnistetaan ja vahvistetaan osallistujien arkea kannattelevia ja hyvinvointia tukevia asioita eli Hyvän ikääntymisen avaimia (Kuva: kohta 4).
Myönteisiä muutoksia hyvinvointiin
Ryhmätoiminnan jälkeen järjestettävässä loppuhaastattelussa (Kuva: kohta 5) kerätään tietoa osallistujien kokemuksista ryhmätoiminnasta ja sen vaikutuksista osallistujan hyvinvointiin. Keräämämme tiedon mukaan ryhmätoiminta on edistänyt osallistujien hyvinvointia, mm. lievittänyt yksinäisyyden tunnetta ja kohentanut osallisuuden kokemusta. Myönteinen muutos on näkynyt erityisesti niillä osallistujilla, jotka kokivat enemmän yksinäisyyttä ja osattomuutta ennen toimintaan osallistumista. Kaikki osallistujat olivat joko saavuttaneet tai edistyneet alussa asettamansa henkilökohtaisen tavoitteensa suunnassa. Kaikki osallistujat myös kokivat ryhmästä olleen heille hyötyä tai myönteisiä vaikutuksia joko jonkin verran tai paljon.
Hyvänä ja kaivattuna asiana pidettiin sitä, että ryhmässä oli saanut tutustua uusiin ihmisiin. Osa kuvasi ystävystyneensä: ”Olen saanut ystävän, jota olen tavannut myös ryhmän ulkopuolella”. Ryhmä oli tarjonnut mielekästä tekemistä arkeen ja turvallisen paikan jakaa kokemuksia muiden kanssa: ”Innokkaana olen aina tullut. On ollut tervetullut ja hyväksytty olo”. Lisäksi ryhmä oli tarjonnut vertaistukea ja mahdollisuuden jakaa asioita muiden kanssa: ”On kuullut muiden mielipiteitä ja voinut jakaa ja samaistua. Muillakin on vähän samanlaisia juttuja, se antaa perspektiiviä”. Ryhmätoiminta oli lisännyt myös aloitteellisuutta, tuupannut eteenpäin: ”Olen voimaantunut tekemään isoja päätöksiä elämässäni, eritoten asumisessani”.
Noin kolme kuukautta ryhmätoiminnan jälkeen järjestettävässä seurantatapaamisessa (Kuva: kohta 6) tulemme kuulemaan, miten ryhmätoiminnan vaikutukset näkyvät osallistujien elämässä silloin.
Syksyllä uusia ryhmiä on alkamassa Munkkiniemessä ja mahdollisesti Tapulikaupungissa yhteistyössä Munkkiniemen seurakunnan ja Helsingin kaupungin kanssa.
Lue lisää Hyvän ikääntymisen etsijät -ryhmätoiminnasta ja hankkeesta.
Ikääntyvällä ihmisellä on oikeus merkitykselliseen arkeen, hyvään ikääntymiseen ja osallisuuteen myös haavoittuvissa elämäntilanteissa. Hyvän ikääntymisen etsijät -hanke auttaa löytämään voimavaroja ihmisestä itsestään, sosiaalisesta ympäristöstään sekä rohkaisee toimimaan hyvinvointinsa hyväksi. Miina Sillanpään Säätiön ja Eläkeliiton yhteishanke (2024–2026) tuottaa tilannekuvaa ja työkaluja hyvän ikääntymisen edistämiseksi.
