Millaista olisi työelämä ilman rekrytointia, laadukasta perehdytystä sekä työntekijöiden tukemista ja palkitsemista? Miten hyödynnettäisiin työntekijöiden osaaminen parhaalla tavalla tai varmistettaisiin heidän motivaationsa jatkaa tehtävässään?
Vapaaehtoistoiminta on tärkeä yhteiskunnallinen voimavara, joka tukee ja täydentää muun muassa sote-järjestelmää. Samalla tavalla kuin toimiva työelämä, myös vapaaehtoistoiminta vaatii koordinointia sen laadun ja jatkuvuuden turvaamiseksi. Vapaaehtoisuus ei synny tyhjiössä, eikä kukoista ilman tukea.
Vapaaehtoiset eivät korvaa ammattilaisia. Vapaaehtoiset kuitenkin tavoittavat ihmisiä usein juuri niissä arjen ympäristöissä, joihin palvelut eivät yllä. Kansalaisareenan selvityksen (2024) mukaan vuonna 2024 vapaaehtoistehtäviä tehtiin eniten ikääntyneiden henkilöiden parissa. Ikäihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen vaatii perehtyneisyyttä myös vapaaehtoistoimintaan sekä sitä tekevien henkilöiden erityispiirteisiin ja tarpeisiin. Erityisesti yksin kotona asuvat ikäihmiset ovat helposti väliinputoajia, joiden avun tarvetta on mahdollista siirtää arvostavalla ja kiireettömällä kohtaamisella – esimerkiksi vapaaehtoiselta.
Vapaaehtoiset ovat merkittävä yhteiskunnan tukipilari ja ansaitsevat asianmukaista tukea arvokkaalle toiminnalleen. Vapaaehtoisena toimivia ihmisiä yhdistää halu tehdä hyvää. Vahvinkin halu voi hiipua, jos vapaaehtoinen kokee jäävänsä yksin tehtävässään. Vetovoimaiseen vapaaehtoistoimintaan on helppo lähteä mukaan. Siihen voi sitoutua itselleen sopivalla tavalla, se on kaikille osapuolille turvallista ja ennen kaikkea se antaa enemmän kuin ottaa. Tämän kaiken mahdollistaa luotettava ja osaava taustataho.
”Tämä on kyllä ehdottomasti antanut paljon enemmän, mitä olisin voinut ajatella. Tietää varmasti olevansa avuksi ja saa lisää kokemuksia ja jopa taitoja. Kuuntelukin riittää, jos ei osaa muutoin auttaa. Riität sellaisena kuin olet.”
Järjestöiltä tukea vapaaehtoistoimintaan
Kansalaisareenan selvityksen (2024) mukaan kaksi kolmesta vapaaehtoisesta toimii jonkin taustayhteisön turvin, ja myös tulevaisuudessa suurin osa vastaajista haluaa järjestön, yhdistyksen tai seuran tuen taakseen. Meillä ei ole varaa menettää vapaaehtoistoimijoita, mutta järjestöiltä rahoitusta leikkaamalla riski siihen on merkittävä. Järjestöjen rooli vapaaehtoistoiminnan mahdollistamisessa tunnistetaan myös esimerkiksi STM:n selvityshenkilön raportissa.
Miina Sillanpään Säätiöllä on vankkaa kokemusta vapaaehtoistoiminnasta ja vapaaehtoistoimijoiden tukemisesta. Vahvin painotus vapaaehtoistoimintaan on Säätiön koordinoimassa SenioriKamu-hankkeessa, joka yhdistää kotona yksin asuvia ikäihmisiä ja vapaaehtoisia toistensa ulkoilu- ja juttuseuraksi Helsingissä ja Lahdessa.
SenioriKamu-toiminnassa sekä seniori että vapaaehtoinen tulevat hyväksytyiksi sellaisina kuin ovat, ja tasavertainen suhde tuo iloa ja merkityksellisyyden tunteita molemmille. Vapaaehtoisen roolissa mietityttävistä asioista voi puhua hanketyöntekijälle, jolla on taidot ja velvollisuus auttaa ja ohjata eteenpäin. Selkeä perehdytys ja työntekijän mukanaolo tuovat selkeyttä, jonka turvin vapaaehtoistehtävässä saa keskittyä olennaiseen. Toisen ihmisen kohtaamiseen.
”Olen saanut kamustani hyvän ystävän ja uskon tunteen olevan molemmin puoleinen. Vaikka meillä on iso ikäero, ei sitä huomaa, kun keskustelemme. Odotan aina innolla näkeväni häntä, ja hän tuo elämääni viisautta ja iloa todella paljon.”
SenioriKamu on Miina Sillanpään Säätiön ja Harjulan Setlementin yhteishanke, jota Säätiö koordinoi. SenioriKamu lievittää yksin kotona asuvien ikäihmisten yksinäisyyttä ja turvattomuutta vapaaehtoistoiminnan avulla. Hanketta tukee sosiaali- ja terveysministeriö. Sitaatit SenioriKamu-toiminnasta.
Jenni Karvonen
Hankepäällikkö, SenioriKamu-toiminta, Miina Sillanpään Säätiö
jenni.karvonen@miinasillanpaa.fi, +358 44 0151 756
Uutinen julkaistu alunperin Vapaaehtoistyö-sivuston blogeissa.
Lähteet:
· www.miinasillanpaa.fi/seniorikamu
· Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen Suomessa 2024
