Hyvään ikääntymiseen kuuluu tunne osallisuudesta ja mahdollisuuksista vaikuttaa. Tuoreen sukupolvibarometrin mukaan yli 75-vuotiaat kokevat osattomuutta demokraattisessa vaikuttamisessa. Vain noin kolmannes tähän ikäryhmään kuuluvista pitää oman ikäryhmänsä edustusta riittävänä yhteiskunnassa. Yli 75-vuotiaista vain 18 prosenttia kokee ikäistensä olevansa riittävästi edustettuna julkisessa keskustelussa.

Toisaalta myös nuoret kokevat osattomuutta. Vain alle joka viides 18–24-vuotiaista nuorista arvioi ikäistensä olevan riittävästi edustettuna demokratiassa ja poliittisessa vaikuttamisessa, ja lukema on alhainen myös 25–34-vuotiaissa (27 %).
‍

Suomea vaivaa demokratiaparadoksi:  

Ikääntyvät ovat lojaaleja äänestäjiä. Kuitenkin he kokevat osattomuutta eivätkä pidä edustavuuttaan julkisessa keskustelussa riittävänä. Edustukselliset demokratiat kuitenkin perustuvat moniäänisyyteen ja siihen, että päätöksenteossa ovat edustettuina riittävässä määrin erilaisten ihmisten näkemykset ja mielipiteet. Demokratia on liian arvokas asia jätettäväksi yksin keski-ikäisten käsiin, pohtii Soile Kuitunen.  
‍


Ikä ei ole suomalaisten mielestä keskeinen määrittäjä

Suomessa yhteiskunnan toiminnot ja palvelut ovat voimakkaasti eriytyneitä ihmisten iän mukaan. Kuitenkin vain 11 prosenttia suomalaisista ajattelee, että ikä määrittelee ihmistä erittäin paljon.
‍

Sukupolvibarometrin mukaan halua eri sukupolvien kohtaamiseen on kaikilla ikäryhmillä. Kohtaamiset lisäisivät keskinäistä ymmärrystä ja vahvistaisivat osallisuutta.  
‍

Ihmiset elävät yhä pidempään, ja pitkäikäistyminen vaikuttaa kaikkeen yhteiskunnassamme. On selvää, että tarvitsemme lisää foorumeita ja toimintoja, joissa eri ikäiset ihmiset voivat osallistua ja myös kohdata toisiaan:

Suomessa järjestöissä ja myös julkisella sektorilla on kehitetty loistavia toimintatapoja eri ikäisten kohtaamiseen. Esimerkiksi Ehkäisevän päihdetyön järjestö EHYT on kehittänyt verkkomummolan, jossa nettimummot ja -papat kohtaavat lapsia. Vanhusten hoivakodeissa voisi olla lasten läksykerhoja ja nuorten kuntouttavaa toimintaa. Tällaiset pysyvät toiminnat rakentaisivat eri sukupolvien kohtaamista arjessa ja voisivat edistää kaikkien hyvinvointia ja toimintakykyä, ja edistää jopa yhdessä kuntoutumista, toteaa Soile Kuitunen.


Hyvinvointialueilla ja kunnilla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa sukupolvien kohtaamisiin. Esimerkiksi päivä- ja vanhusten hoivakoteja voitaisiin kaavoittaa nykyistä enemmän lähelle toisiaan, tai samojen seinien sisään.
‍

Palveluiden ja työelämän kehittäminen kuuluu kaikille

Eläkeikäiset kokevat jäävänsä sivuun myös työelämän ja palveluiden kehittämisestä. Yli 65-vuotiaista ainoastaan noin 10 % arvioi ikäluokkansa olevan riittävästi edustettuna työelämän kehittämisessä, eikä lukema ole juuri parempi (14 %) kysyttäessä palvelujen kehittämisestä. Myös nuorilla on näissä asioissa kokemus marginaaliin jäämisestä.  
‍

On kummallinen ajatus, ettei tulevaisuudesta ja palveluiden kehittämisestä tulisi keskustella myös ikääntyneiden ja nuorten kanssa. Pitkään eläneet ovat nähneet ja kokeneet paljon. Sitä viisautta olisi syytä kuulla. Ajattelen, että ikääntyneillä olisi paljon annettavaa sellaisten isojen asioiden pohdintaan kuin mikä on tulevaisuuden peruskoulu, pohtii Soile Kuitunen.
Yhä useampi eläkeläinen osallistuu myös työelämään. Konkareilla on paljon annettavaa. Jokaisella työpaikalla pitäisi miettiä monimuotoisuutta ja keinoja edistää sitä, painottaa Soile Kuitunen.


Miina Sillanpään Säätiön, E2:n ja Tela ry:n yhteisen sukupolvibarometrin tulokset julkaistiin 28.1.2025. Barometri on osa Säätiön sukupolvityötä.


Miina Sillanpään Säätiön tehtävänä on rakentaa yhteiskuntaa ja olosuhteita, joissa me kaikki voimme ikääntyä paremmin. Säätiö on perustettu vaalimaan pitkäaikaisen kansanedustajan ja Suomen ensimmäisen naisministerin Miina Sillanpään perintöä. Jos Miina Sillanpää olisi keskuudessamme tänään, hän keskittyisi yhteen aikamme suurimmista haasteista: ikääntyvään väestöön ja heidän osallisuuteensa yhteiskunnassa.

‍‍

Sukupolvibarometri on uusi ja se perustuu kattavaan kyselyaineistoon. Se kerättiin 29.10.2024–6.11.2024 Norstatin internetpaneelissa. Paneeli muodostaa edustavan otoksen Manner-Suomen aikuisväestöstä (N=1020). Aineisto on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaavaksi. Aineisto on analysoitu määrällisin menetelmin ja tuloksia on peilattu yhteiskunnallisiin tilannetekijöihin.
‍

Kyselyaineistoa täydentää kenttätutkimuskäynti vanhusten palveluasumisen yksikössä. Nettipaneelilla kerätylle kyselyaineistolle on ominaista, että kyselyyn vastaavat suhteellisen aktiiviset ja hyväkuntoiset ikäihmiset. Kuvaa ikääntyneistä vastaajista monipuolistettiin havainnoimalla ja haastattelemalla myös huonokuntoisempia ja toimintarajoitteisia ikäihmisiä.
‍