Professori Esa Jämsenin mukaan ikääntyvien toimintakykyä ja kuntoutumista voidaan edistää monin tehokkain ja vaikuttavin keinoin. Jämsen nosti esille viisi laajaa tekijäryhmää. Lihasvoima on keskeinen toimintakykyä ylläpitävä voima. Lihasvoimaharjoittelulla voidaan myös edistää sairauksista ja leikkauksista toipumista.
Toinen laaja kokonaisuus on ravitsemus ja kolmas mielialaongelmiin vaikuttaminen. Myös lääkitystä säätämällä voidaan merkittävästi kohentaa ikääntyneen toimintakykyä. Tieteellistä näyttöä on myös yksinäisyyden lievittämistä koskevista keinoista, kuten ystäväpiiritoiminnasta.
Esa Jämsen oli pääpuhuja Miina Sillanpään Tulevaisuusakatemian kolmannessa Studia Generaliassa. Studia Generalian teemana oli tällä kertaa ikääntyvien kotona asuvien kuntoutus ja toimintakyvyn edistäminen. Lisäksi keskusteltiin hoivasta ja erityisesti omais- ja läheishoivaajien tilanteesta.
Ihmeitä ei tarvitse tehdä
Esa Jämsenin viesti oli: ihmeitä ei tarvitse tehdä. Kotihoidossa ja ikääntyneiden ihmisten kanssa toimittaessa ohjenuoran pitää olla se, ettei tehdä ikääntyneen puolesta, vaan yhdessä hänen kanssaan.
Jämsenin mukaan teemme kuntoutuksessa ja toimintakyvyn edistämisessä usein liian vähän. Kotikuntoutusjakso voi olla liian lyhyt. Kolmessa viikossa päästään ehkä alkuun, mutta pitkäkestoisia vaikutuksia ei ehdi syntyä. Voidaan tarvita vuoden kestävä kotikuntoutusjakso vaikuttaviin lopputuloksiin pääsemiseksi.
Paperinmakuinen kuntoutus
Yksi kuntoutuksen haasteista on sen heikko imago. Tulevien ammattilaisten opetuksessa tulisi tuoda kuntoutuksen moninaisuus ja rikkaus esille.
Jämsen totesi lääketieteen opetuksessa kuntoutuksen näyttäytyvän helposti paperinmakuisina järjestelminä, jotka eivät opiskelijoita välttämättä vedä puoleensa.
Kuntoutus on osa hoitoa, ei mikään irrallinen pala. Toimintakykyyn keskittyminen voisi tuoda ymmärrettävyyttä kuntoutukseen, mutta sekään ei käsitteenä ole ongelmaton. Kuntoutuksen epämääräisyys vaikuttaa siihen, että myös tulosten ja vaikutusten mittaaminen on vaikeaa. Olisi tärkeää löytää selkeitä ja hyviä mittareita.
Ennaltaehkäisy kaiken a ja o
Huono uutinen ikääntyvien kuntoutuksessa on, ettei ikääntymistä voi estää. Ikääntyneen ihmisen toimintakyky heikkenee noin prosentin vuodessa. Kuntoutuksen ylilääkäri Mika Pekkonen toteaa Miina Sillanpään Tulevaisuusakatemian julkaisussa: ”Kovasti ei voi primaariin ikääntymiseen vaikuttaa. Mutta toimintakykyä voi ylläpitää ja parantaa iästä riippumatta”.
Esa Jämsen painotti ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä. Valtavasti asioita voidaan kuitenkin tehdä ennen kuin siirrytään varsinaiseen kuntoutukseen. Toimintakykyä voidaan parantaa, vaikka lähtötaso olisi heikko. Esimerkiksi lihaskuntoharjoittelussa voidaan päästä nopeastikin erinomaisiin tuloksiin.
Järjestöt ovat korvaamattoman tärkeitä nimenomaan ennaltaehkäisevässä ja toimintakykyä ylläpitävässä toiminnassa.
Ja hyviä uutisia Suomesta
Suomessa ikääntyminen etenee nopeasti. Kuitenkin hyvien, toimintakykyisten vuosien määrä elämänkulussa on kasvanut. Raihnaisten vuosien määrä taas on pysynyt samana, vaikka yhä useampi elää yhä pidempään. Näin totesi Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja viitaten professori Anu Sirenin artikkeliin tuoreessa julkaisussa Hyviä uutisia Suomesta (2025).
Meillä on siis edessämme paljon houkuttelevia näköaloja. Pitkää, mutta myös tervettä ja merkityksellistä elämää. Merkityksellisyyden teemalla jatkoi myös Säätiön kehitysjohtaja Jari Pirhonen. Kuntoutumisessa on mieli vain silloin, kun ihminen kokee merkitystä elämässään ja elämälleen.
Lähes jokainen on hoivaaja
Omaishoitajaliiton mukaan jopa 80 prosenttia hoivasta on epävirallista. Se tapahtuu sosiaali- ja terveydenhuollon virallisten järjestelmien ja palveluiden ulkopuolella. Hoivaa antavat läheiset ja omaiset.
Säätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen ja Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen pohtivat Studia Generalian lopuksi läheis- ja omaishoivan nykytilaa ja tulevaisuutta. Tuoreen Sukupolvibarometrin (2025) mukaan lähes puolet suomalaisista näkee hoivavastuun siirtyvän yhä enemmän läheisille, erityisesti naisille.
Minkälaista yhteiskuntaa, rakenteita ja palveluita tarvitsemme, jotta läheishoiva voidaan mielekkäällä tavalla yhdistää työssä käymiseen? Naiset ovat Suomessa aina osallistuneet työelämään, eikä yhteiskuntamme luonnollisestikaan toimi ilman naisten työpanosta.
Dialogissa painotettiin keinoja, joilla omais- ja läheishoivaajia voidaan tukea. Heille tulee tarjota laissa säädetyt vapaat, terveystarkastukset ja kuntoutus. Toimintakyvyn tukea, vertaisryhmiä ja yksilöllistä apua antavat erityisesti järjestöt. Vertaistuen merkitys on todennettu myös Säätiön hankkeissa. Päättäjien olisi tärkeää tutustua järjestöjen toimintaan.
Omais- ja läheishoiva ei tuo pelkästään kuormitusta. Se luo myös merkitystä, iloa ja hyvinvointia hoivaajan elämään. Tulevaisuuden kannalta ratkaisevia ovat asenteet omais- ja läheishoivaa kohtaan. Tarvitsemme joustoa työelämään, läheishoivatilanteisiin ja ihmisten ansioturvaan.
Tulossa: Studia Generalia 1.10.2025
Seuraava Miina Sillanpään Tulevaisuusakatemian Studia Generalia pidetään 1.10.2025. Tilaisuudessa esitellään Miina Sillanpään Jalanjäljissä -innovaatiokilpailun voittajien toteuttamat toimintamallit ja tulokset. Haku kilpaluun on avoinna 30.5. asti ja voit lukea lisää kilpailusta nettisivuiltamme.
