”Onko ikääntyneillä oikeus kuntoutumiseen? Missä määrin suomalaiset ikääntyneet saavat toimintakykynsä ylläpitoon ja parantamiseen tukea?
"Nämä kysymykset ovat entistä merkityksellisempiä. Kuntoutuminen tuottaa elämäniloa, osallisuutta, parempaa hyvinvointia. Ikääntyneiden oikeuksissa kuntoutumiseen on parannettavaa, ja kuntoutusjärjestelmämme kaipaa paljon kehittämistä.”
Näin totesi avaussanoissaan Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen, jolla on pitkäaikainen tausta kuntoutuksesta. Hän avasi sanoillaan Miina Sillanpään Tulevaisuusakatemian ensimmäisen avoimen Studia Generalia tilaisuuden, jossa teemana oli ikääntyneiden kuntoutus. Samalla hän nosti esille Miina Sillanpään roolin uudistajana ja kehittäjänä, ja totesi, että säätiö kantaa vastuun hänen työnsä jatkajana. Samana päivänä vietettiin Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen liputuspäivää, sekä Järjestöjen päivää.
Kuitunen puhui kuntoutuksesta ja kuntoutumisesta eri näkökulmista. Kuntoutuksen ydin on kuntoutujan ja ammattilaisen vuorovaikutuksessa. Siinä ammattilainen auttaa ikääntynyttä tunnistamaan voimavaransa ja tukee motivaatiota. Ammattilaisen on myös itsensä uskottava kuntoutumisen mahdollisuuksiin. Kuntoutumisen onnistumiseen vaikuttavat kuntoutujan ja ammattilaisen lisäksi koko lähipiirin sekä ympäristön asenteet ja arkikuntoutumisen mahdollisuudet. Esimerkiksi kannustaako lähinaapurusto ulkona liikkumiseen, vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa ja lähipalveluiden käyttämiseen.
Asenteissa on paljon kehitettävää. Ovatko ikääntyneet taakka vai kannammeko vastuun ikääntyneiden hyvinvoinnista? Ikääntyminen ei ole sairaus. Ikääntyessä toimintakykyyn kuitenkin tulee väistämättä muutoksia. Moneen niistä voidaan kuntoutuksella vaikuttaa.
Toimintakykyä pitää myös tarkastella kokonaisvaltaisesti. Muutokset yhdessä toimintakyvyn osa-alueessa ovat yhteydessä muihin osa-alueisiin. On tärkeää huomioida fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky.
Miina Sillanpään Tulevaisuusakatemian julkaisusarjan ensimmäinen numero ”Puheenvuoroja kuntoutuksesta ja hyvästä ikääntymisestä” julkistettiin tilaisuudessa. Teos on luettavissa sähköisenä tai tilattavissa painettuna osoitteesta julkaisut@miinasillanpaa.fi
Soile Kuitunen haastatteli toimittamaansa julkaisuun kuntoutuksen asiantuntijoita. Asiantuntijoiden näkemyksissä painottuvat tarvelähtöisyys, yksilöllisyys ja laaja-alaisuus. Asiantuntijat puhuvat ikääntymisestä kansalaistaitona. Kaikilla yhteiskunnan sektoreilla pitäisi olla ikäviisautta; ymmärrystä siitä, mitä ikääntyminen on sekä mitä rajoitteita ja mahdollisuuksia se tuo tullessaan.
Puheenvuoronsa lopuksi Kuitunen totesi: Kuntoutumisessa on positiivinen klangi. Kuntoutumisen ydin on lopulta ottaa käyttöön kaikki se potentiaali, mikä ihmisellä on. Ei korjata sitä, mitä puuttuu, vaan keskitytään siihen, mitä on ja mitä voidaan tehdä.
Lue Soile Kuitusen koko puheenvuoro tästä.
Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo, Miten toteutuu ikääntyneiden oikeus toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kuntoutukseen
Päivi Topo taustoitti vanhusasiavaltuutetun työtä ja roolia yhteiskunnassamme. Vanhusasiavaltuutettu edistää ikääntyneiden asemaa ja oikeuksia riippumattomana ja itsenäisenä viranomaisena. Vanhusasiavaltuutetun tehtävä on varmistaa, että ikääntyneiden asema ja oikeudet otetaan huomioon lainsäädännössä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Vanhusasiavaltuutetunkertomus eduskunnalle 2024 on luettavissa heidän verkkosivuiltaan.
Päivi Topo kertoi esimerkin osallisuudesta ja kansalaisvaikuttamisesta. Hän kertoi saaneensa puhelun 86-vuotiaalta ikääntyneeltä, joka oli huolissaan palveluiden siirtymisestä digitaalisiin järjestelmiin julkisissa palveluissa. Ikääntynyt eteni asian kanssa sekä virallisten kanavien että median kautta. Jokaisen mahdollisuus vaikuttaa, ottaa yhteyttä päättäjiin ja levittää tietoa on juuri kansalaisyhteiskunnan ydintä ja hyvä esimerkki liputuspäivänä!
Topo nosti esille, että Miina Sillanpää ymmärsi eniten tukea tarvitsevia. Myös meidän pitäisi tunnistaa eniten apua ja tukea tarvitsevat yhteiskunnassamme nykypäivänä. Pitäisi etsiä keinoja ja kuunnella, mitä he haluavat ja tarvitsevat, mistä he unelmoivat. Erityisesti ikääntyneet, joilta voi puuttua lähiverkosto, ovat haavoittuvassa asemassa. Palveluverkoston digitalisoituessa myös käytetty kieli muuttuu ja aiheuttaa riskin katveeseen jäävistä ikääntyvien ryhmästä.
Eduskuntakertomuksesta löytyy myös hyvinvointialueille annettuja suosituksista ikääntyneiden kuntoutuksesta ja sen uudistamisesta. Sosiaalista kuntoutusta pitää olla tarjolla laajemmin myös ikääntyneille. Heillä voi olla monenlaisia ja samanaikaisia haasteita, kuten sosiaalisia ongelmia, lääke- tai päihderiippuvuutta, taloudellisia ongelmia. Nämä henkilöt päätyvät toistuvasti terveydenhuollon päivystykseen saamatta sieltä apua. Heille pitäisi löytää ammattilaisten toimesta sosiaalista tukea, jossa ongelmia yhdessä ratkotaan.
Erityinen tuki on laissa säädetty erityisryhmien oikeus ja kuuluu yhdenvertaisesti myös heille, joilla on suuri ammatillisen sosiaalityön tarve. Myös ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdekuntoutukseen on kiinnitetty liian vähän huomiota.
Päivi Topo nosti esille pääkohdat kuntoutuksen ammattilaisille:
Terveyserot ovat huolestuttavat. Sosioekonomiset erot näkyvät vielä yli 90-vuotiailla, myös palveluiden saannissa. Kuntoutujan ja ammattilaisen välistä yhteyttä pitää rakentaa ja löytää yhteinen kieli. Ikääntynyt on oman elämänsä asiantuntijaroolissa. On etsittävä uusia keinoja korjata asioita ja lisätä hyvää tässä maailmassa.
Neuvontapalvelut: Hyvinvointialueiden palveluista tulisi kaikilla ikääntyneillä olisi yhdenvertainen mahdollisuus saada palveluaja apua. Järjestöt tekevät hienoa työtä, neuvonnan tarve on suuri.
Muistisairaudet: Miina Sillanpään Säätiö on tehnyt hienoa työtä lähtiessään mukaan muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ja muistikuntoutukseen. Muistisairaalle henkilölle on voimaannuttavaa kuulla, että kuntoutus on häntä varten. Muistisairastumisen riskejä voidaan vähentää, myöhentää sairastumista tai jopa välttää sairastuminen hyvinvointia edistämällä. Tiedetään, että aistitoiminnoista kuulemisella ja näkemisessä on iso merkitys, joten niihin pitää panostaa. Kokonaisuus ratkaisee, ja kun edistetään aivojen terveyttä, niin edistetään samalla omaa terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia.
Päivi Topo lopetti puheenvuoronsa alussa mainitsemansa ikääntyneen henkilön kommenttiin: ”Eläkkeellä oleminen on ihanaa. Olen lähdössä yhteislaulutilaisuuteen!” Paras kuntoutusta onkin, kun se tuntuu hyvälle ja tekee asioita yhdessä muiden kanssa.
Päivi Topon toivoi yhteydenottoja sekä yhteistyökumppaneita, jotta voi toimia vanhusasiavaltuutetun työssä tehokkaasti (paivi.topo@oikeus.fi). Korjaamista ja yhteistyötä tarvitaan! He julkaisevat myös uutiskirjettä, jonka voi tilata tästä linkistä!
Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja Juha Jolkkonen – miten toteutamme ikääntyneiden kuntoutusta
Helsingin kaupunki on linjannut eri strategioissa ja tavoitteissa panostuksensa ikääntyneiden hyvinvointiin, osallisuuteen ja toimintakykyyn. Kaupunkistrategiassa määritellään, että ikäihmisten hyvinvoinnista pidetään huolta ja ikääntynyt väestö nähdään voimavarana. Arvokas vanhuus on helsinkiläisten oikeus.
Kaupungin näkökulmasta ikääntyneiden hyvinvoinnilla ja pärjäämisellä on iso merkitys yhteiskunnallisesti. Kaupungin hyte-tavoitteissa linjataan, että parannamme ikääntyvien mahdollisuuksia lähteä liikkeelle, liikkua ja harrastaa. Kuntoutuksella, ammattilaisilla ja heidän taidoillaan on iso merkitys. Kunnossa pysyminen, arjen toimintakyky ja sen turvaaminen pitää nähdä laajana kysymyksenä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kuitenkaan pelkkä sote ei ikääntyneiden kuntoutumista ratkaise. Siihen vaikuttavat olennaisesti monet muutkin asiat, kuten vaikkapa kaupungin infra liikkumisen mahdollisuuksineen.
Kuntoutustoiminnan lähtökohtana on monialaisuus. Voidaan kohdentaa resurssit juuri oikeaan hetkeen ja tekemiseen, ja ottamalla kaikki ammattilaiset käyttöön tehdään enemmän ja paremmin. Ikääntyneiden geriatrinen sosiaalityö, ymmärrys ja osaaminen sekä palvelut on löydyttävä läheltä ja palveluketjun toimittava saumattomasti.
Ikääntyneitä ei saa rajata pois kuntoutuksen piiristä. Valtaosa terveysasemien kuntoutuksen käyttäjistä on ikääntyneitä. Suoralla fysioterapeutin vastaanottopalvelulla saadaan kuntoutuminen nopeasti käytiin ja voidaan hyödyntää moniammatillista tiimiä. Yksilökeskeisestä toiminnasta on siirrytty myös ryhmämuotoisiin palveluihin, mikä mahdollistaa voimavarojen tehokkaan käytön. Samalla ryhmä tuo mukaan sosiaalisen lisäarvon.
Kotihoidossa on hoivan lisäksi myös terapiapalveluita sekä kuntoutusosaamista. Asenne ja toimintatapa arjessa on oltava kuntouttava, ja sitä toteutetaan moniammatillisesti. Tehdään ikääntyneiden kanssa mm. liikkumissopimuksia ja pyritään yhdessä arvioimaan, miten arjen aktiivisuutta voitaisiin paremmin tukea.
Seniorikeskukset ovat Helsingin senioripalveluiden runkoverkko, jotka tarjoavat monenlaisia palveluita ja kuntouttavaa toimintaa. Geriatrian poliklinikka palvelee yli 70-vuotiaita helsinkiläisiä, joiden muisti, tiedonkäsittely tai arjen toimintakyky ovat heikentyneet. Muistikuntoutukseen löytyy erilaisia vaihtoehtoja eri kohderyhmille. Esimerkiksi avoimet muistikahvilat ovat matalan kynnyksen toimintaa ja jakavat yleistä tietoa muistista, aivoterveydestä, ja mitä kukin voi omalta osaltaan tehdä ennaltaehkäisevästi. Riskejä sairastua voidaan vähentää, mutta sairaus ei ole oma syy.
Sosiaalinen kuntoutus on tärkeää osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukemista. Kaikkein hauraimmat löydetään ja tunnistetaan sosiaalityön avulla. Ikääntyneille tarjotaan myös laajemmin ryhmämuotoista sosiaaliseen ulottuvuuteen painottuvaa ryhmätoimintaa, jolla vähennetään yksinäisyyden kokemuksia. Näihin ei tarvita diagnoosia.
Digitalisaation huoli on aiheellinen, mutta kaikki palvelut eivät tule siirtymään sähköisiksi. Sähköiset palvelut tuovat lisää vaihtoehtoja ja lisäarvoa, mutta eivät ole ainoa tapa. Digitaalinen syrjäytymisen riski pitää taklata. Kannattaa rohkeasti kokeilla ja kannustaa kokeilemaan myös etäpalveluita, joista on hyviä kokemuksia. Jos ei pääse paikan päälle, niin etäpalvelut ovat hyvä vaihtoehto. Ryhmämuotoisessa etätoiminnassa on myös koettu ryhmään kuulumisen tunnetta. Esimerkiksi liikkumista tukevat ryhmät ja muistikuntoutus etänä ovat tuottaneet hyviä tuloksia.
Tutustu Juha Jolkkosen esitysmateriaaliin.
Miina Sillanpään Tulevaisuusakatemian Studia Generalia tilaisuudet jatkuvat vuonna 2025, seuraa viestintäämme. Kannattaa myös tilata uutiskirjeemme nettisivuiltamme, niin seuraat ajankohtaisia uutisia TKIO-toiminnastamme ja vaikuttamistyöstämme.
Tutustu myös Säätiön kommentteihin vanhusasiavaltuutetun Eduskuntakertomuksen kuntoutuksen osalta.
