Sukupolvibarometri herätti vilkkaan keskustelun hoivavastuusta, osallisuudesta ja tasa-arvosta

Uusi Sukupolvibarometri julkistettiin 28.1. ja se herätti suurta kiinnostusta. Tutustu julkaistuun tiedotteeseen tästä. Sukupolvibarometrissä tarkastellaan, mitä eri ikäiset suomalaiset ajattelevat ikääntymisestä ja sukupolvista. Väestön ikääntyminen tuo yhteiskuntaan sekä ongelmia että uusia mahdollisuuksia. Sukupolvibarometrin tavoitteena on tukea varautumista väestökehityksen muutoksiin ja monipuolistaa yhteiskunnallista keskustelua.

Sukupolvibarometrin 2025 tuottajina olivat E2 Tutkimus, Miina Sillanpään Säätiö ja Työeläkevakuuttajat TELA ry. Tutustu Sukupolvibarometriin tästä.

‍

Hoivaan liittyvät kysymykset nousivat mediassa ykkösuutiseksi

Tutkimuksen mukaan vajaa puolet suomalaisista ajattelee, että aikuisten lasten tulisi ottaa suurempi vastuu ikääntyvien vanhempiensa hoivasta. Yhteiskunnan näkökulmasta heräsi kysymys, että vaikka tämä saattaa tuntua luontevalta perhearvojen perusteella, onko se kuitenkaan realistista? Naisten suurempi hoivavastuu herättelee myös keskustelemaan yhteiskunnan tasa-arvon tilasta. Suomessa on pitkä perinne naisten tasa-arvoisesta työssäkäymisestä, ja sitä myös tarvitaan yhteiskunnan tuottavuuden takia.

‍

Työelämän ja hoivan yhdistäminen kuormittaa ja voi johtaa uupumiseen ja töistä poisjäämiseen. Töihin paluu ei ole välttämättä helppoa ja hoivan takia tehty osa-aikatyö näkyy myös eläkekertymässä. Sukupolvibarometrin mukaan taloudellinen riippumattomuus on kuitenkin tärkeää ikääntyneille. Yhtälö vaatiikin yhteiskunnan rakenteiden, hoivaajien tukipalveluiden ja työaikajoustojen kehittämistä. Myös järjestöillä on tärkeää osaamista ja palveluverkostoa omais- ja läheishoivaajien tukemiseen.

Yhteiskunnan säästöt ja leikkauspuheet ovat vaikuttaneet myös siihen, etteivät nuoret luota saavansa hoivaa julkiselta puolelta, vaan ennemmin ystäviltään ja läheisiltään. On tärkeää ylläpitää luottamusta yhteiskunnan palveluiden saatavuuteen. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tukeutua läheisten apuun ikääntyneenä. Suomalainen yhteiskunta pohjaa yksilökeskeisyyteen verrattuna esimerkiksi Etelä-Euroopan yhteisöllisempään ja tiiviimpään perhekulttuuriin. On myös syytä monipuolistaa mediakuvastoa ja tuoda esille toimintakykyisten ja aktiivisten ikääntyneiden elämää hoivapuheen rinnalle. Eläkkeellä siirtyessä odotetaan eniten aikaa harrastuksille sekä elämästä nauttimista. Näitä hyvän ikääntymisen mahdollisuuksia ja arkea on tärkeää tuoda julkiseen keskusteluun. Väestön pitkäikäistyessä voidaan aktiivisella toimintakyvyn ylläpitämisellä mahdollistaa osallistuminen yhteiskunnassa pidempään, esimerkiksi vapaaehtoistyön tekeminen sekä itselle omannäköinen ja merkityksellinen arki.

Katso MTV Huomenta Suomi -lähetyksen haastattelu, jossa Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen sekä E2 Tutkimuksen tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen pureutuvat Sukupolvibarometrin tuloksiin. Tästä uutiseen ja videoon.

‍

Kuuntele myös Ylen Radio Suomen Päivä -lähetys, jossa Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen sekä E2 Tutkimuksen tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen jatkoivat keskustelua Sukupolvibarometrin herättämistä kysymyksistä. Aiheena: Miten saadaan eri ikäpolvet suurempaan vuorovaikutukseen keskenään? Tästä podcastiin.

‍

Panelistit pureutuivat tuloksiin ja pohtivat myös mahdollisuuksia

Sukupolvibarometrin julkistamistilaisuudessa esiteltiin tutkimuksen tulosten pääkohdat. Lisäksi eri sukupolvien edustajista koottu paneeli keskusteli tutkimuksen herättämistä ajatuksista.

Katso julkistamistilaisuuden tallenne (katsottavissa 2 viikon ajan):

‍

Paneeliin osallistuivat toimittaja-kirjailija Matti Rönkä, politiikan toimittaja Robert Sundman sekä Työeläkevakuutusyhtiö TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Vilkkaan keskustelun antia ikääntyneiden potentiaalin hyödyntämiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi oli ehdotus vanhempien ikäpolvien mukaan ottamisesta esim. ikääntyneiden palveluiden kehittämiseen. Suomalaisen väestörakenteen ikäpainotus tulisi kääntää eduksi ja tehdä ikääntyneiden kanssa yhdessä kehitettävistä palveluista uusia innovaatioita ja vientituotteita.

Miten eri sukupolvia saataisiin kohtaamaan toisiaan ja mitä konkreettisia esimerkkejä tähän voisi olla? Työelämä mahdollistaa eri sukupolvien välisen kohtaamisen luontevimmin, lisäten eri ikäisten ajatusten ymmärryksen kasvattamisen ja erilaisten näkemysten huomioimisen. Korona-ajan jälkeen kohtaamiset ovat etätyön myötä vähentyneet ja eri ikäisten kanssa ei olla enää niin usein tekemisissä. Yhdistykset ja järjestöt kokoavat saman alan toimijoita yhteen ja tarjoavat forumin kohdata eri ikäisiä, myös eläkeläisiä saman teeman piiristä. Eläkkeelle jäämisen myötä olisi tehtävä töitä ja varmistettava ettei elämänpiiri kapeudu ja siilouduta vain oman ikäisten ryhmiin. Ylisukupolvista toimintaa voi järjestää kaupunki-infraa rakentamalla esimerkiksi niin, että palvelutalot ja päiväkodit sijoitetaan vierekkäin tai saman katon alle. Palvelutalon tiloissa voitaisiin järjestää lasten ja nuorten toimintaa, kuten läksykerhoja ja musiikkitunteja.

Erityisesti nuoret ja vanhat kokevat, etteivät tule kuulluksi palveluiden ja työelämän kehittämisessä. Myös demokraattinen vaikuttaminen ja osallisuus julkisessa keskustelussa eivät heidän ikäryhmissään toteudu. Panelistit nostivat esille, ettemme voi antaa keski-ikäisten päättää kaikkea, myös vanhoilla on sanottavaa ja nuorten potentiaalia ei voi heittää hukkaan. Työelämän on otettava vastuu nuorten mukaan ottamisesta ja työelämätaitojen opettamisesta, jotta he voivat kiinnittyä työelämään. Kansalaisjärjestöt tarjoavat forumin vaikuttamiselle, osallisuudelle sekä monenlaista toimintaa eri ikäisille. Yhteiskunnan luottamuksen ja yhteiskuntarauhan takia on tärkeää, että kaikki kokevat tulevansa kuulluksi.

Jatkokeskustelua sukupolvisolidaarisuudesta ja ylisukupolvisesta toiminnasta

Sukupolvibarometri tarjoaa laajan materiaalin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Tuloksista jatketaan keskustelua myös 13.2. Finlandia-talolla kolmen järjestön yhteistilaisuudessaja Miina Sillanpään Säätiön iltapäiväseminaarin osuudessa.

Raikkaita suuntia – Millainen on hyvinvointiyhteiskunnan seuraava luku? - tilaisuus on kaikille avoin ja ilmoittautumisaika päättyy 31.1.
‍
Katso lisätiedot tilaisuudesta sekä ilmoittautumislinkki tästä.