Kirjoittajana Tunne voimavarasi -hankkeen hankekoordinaattori Päivikki Paakkanen
Kehittämishankkeen tavoitteena on aikaansaada muutos ja vastata johonkin tarpeeseen sekä kokeilla uudenlaisia tapoja tehdä asioita. Hankkeen suunnittelu ja toteutus voi tapahtua myös tiiviissä yhteistyössä usean eri organisaation kesken. Yhteistyöhanke on parhaimmillaan saumatonta yhdessä tekemistä, asiantuntijuuden jakamista, uusien asioiden oppimista sekä rohkeutta haastaa totuttuja toimintatapoja.
Tunne voimavarasi -hanke on neljän järjestön (Maria Akatemia, Omaishoitajaliitto, Kuntoutussäätiö ja Miina Sillanpään Säätiö) yhteinen hanke, jota Miina Sillanpään Säätiö koordinoi. Hankkeen kohderyhmänä ovat omaishoitajanaiset, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa omaishoitosuhteessa. Aihe on sensitiivinen ja vaatii tarkastelua monesta eri näkökulmasta. Hankkeessa nostetaan yhteiskunnallisesti tärkeä aihe esille hyödyntäen asiantuntijaorganisaatioiden omia erityisosaamisalueita.
Haluan tässä kirjoituksessa jakaa kokemuksiani Tunne voimavarasi -hankkeen hankekoordinaattorin näkökulmasta yhteiskehittämisestä sekä jaetusta asiantuntijuudesta ja samalla rohkaista monitoimijaiseen hanketyöskentelyyn muitakin.
Yhteiskehittäminen
Yhteiskehittämisen lähtökohtana on ammattilaisen ja asiakkaan välinen suhde, jossa vastavuoroisuus, kumppanuus sekä hierarkkisen vuorovaikutuksen haastaminen korostuvat. Yhteiskehittäminen on samalla myös hyvin laaja käsite, joka pitää sisällään kaikenlaisen kehittämiseen tähtäävän yhteistyön, jota tehdään sidosryhmien kanssa. Se ei ole mikään yksittäinen menetelmä, vaan kahdensuuntainen toimintatapa, johon kaikki osapuolet sitoutuvat ja jakavat osaamistaan sekä oppivat. Näin ollen yhteiskehittäminen on paljon muutakin kuin vain käyttäjien ja osallistujien kuulemista ja palautteen keräämistä, se on yhdessä kehittämistä mahdollisimman tasavertaisella tavalla.
Jaettu asiantuntijuus
Asiantuntijuus nähdään ihmisen vahvana erityisosaamisena jonkun tietyn alan tai aiheen suhteen. Syvällinenkään yhden asian osaaminen ei välttämättä yksinään riitä ratkaisemaan monitahoisia haasteita tai uuden kehittämistä. Erityisesti kehittämishankkeessa nousee tärkeään rooliin monialaisen asiantuntijaverkoston jaettu osaaminen ja kyky yhteisölliseen oppimiseen. Se edellyttää asiantuntijalta tahtoa ymmärtää toisten ajatuksia ja näkökulmia sekä uskallusta heittäytyä itselle uuteen. Tärkeää on myös kyky tunnistaa omaa osaamistaan sekä halua jakaa sitä vuorovaikutuksessa toisten asiantuntijoitten kanssa.
Kokemuksia yhteistyöstä
Olemme kehittäneet sekä jakaneet asiantuntijuuttamme puolin ja toisin. Vaikka korona-aika on tuonut työskentelyllemme omat haasteensa, voin kuitenkin todeta, että tietyllä tavalla se, että meidän kaikkien yhteinen ”toimistotila” on ollut koko hankkeen ajan tietokoneen ruudulla, on varmasti osaltaan helpottanut omien seiniemme häivyttämistä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Onnistumisiin tarvitaan usein myös uudistumishalua ja -kykyä. Kehittämishankkeissa se nousee erityisen tärkeään rooliin. Isossa yhteistyökuviossa ei voi myöskään tarpeeksi korostaa viestinnän, keskinäisen työnjaon sekä aikataulutuksen merkityksellisyyttä.
Toimimattomat asiat tai käytännön työskentelyn kautta nousseet uudet näkökulmat ovat haastaneet meitä yhdessä pohtimaan ratkaisuja ja mahdollisia muutoksia. Olen kokenut nämä keskustelut erityisen innostaviksi ja antoisiksi. On tärkeää puhua asioista ääneen ja olla valmis jakamaan hyvin keskeneräisiäkin ajatuksiaan koko porukalle. Kokemukseni on, että osaaminen vahvistuu jakamalla.
Hankkeen projektiryhmän lisäksi sidosryhmään kuuluu tiiviisti neljä omaishoidon paikallisyhdistystä, joiden työntekijät ovat lähteneet mukaan pilotoimaan kanssamme kehitteillä olevia tuenmuotoja sekä tuomaan tärkeää osaamistaan ja käytännön kokemusta omaishoitoperheiden kanssa työskentelystä. Tärkeässä roolissa on myös hankkeen kehittäjäryhmä, jossa on mukana viisi omaishoitajanaista. He tuovat näkemyksensä ja kokemuksensa omaishoitajan arjesta mukaan kehittämistyöhön ja antavat ideoita sekä arvokasta palautetta hankkeessa kehitteillä olevista materiaaleista.
Opin jatkuvasti itsekin uusia asioita. Hanketyöskentely on kuin uudelle matkalle lähtemistä. Matkasuunnitelma, aikataulut ja päämäärät ovat tiedossa, mutta matkan varrella koetut asiat voivat tuoda suunnitelmiin monenlaisia muutoksia. Eteen saattaa tulla asioita, joihin pitää reagoida nopeasti ja toisinaan vanhoista suunnitelmista pitää osata päästää irti. Luotettavat, viisaat ja kokeneet matkakumppanit ovat kullanarvoiset.
Lähteet
https://www.oppimisenuusiaika.fi/wp-content/uploads/2020/11/Opas-yhteiskehittamiseen_verkkosivuille.pdf