Kansallisiin TKI-politiikan valintoihin tulee sisällyttää ikääntyminen ja järjestöjen innovaatiotoiminta. Ikääntyminen on megatrendi. Suomen väestö ikääntyy muita EU-maita nopeammin vähäisen syntyvyyden ja elinaikojen pitenemisen vuoksi.

On arvioitu, että ikääntymisestä voi muodostua keskeinen este talouskasvulle. Toisaalta ikääntymiseen liittyy valtava liiketoiminta- ja innovointipotentiaali. Tämän hyödyntämisessä Suomen tulisi olla suunnannäyttäjä.

‍

Väestörakenteen kehitys vaatii TKI-politiikkaan erityisiä toimia

Väestörakenteen muutos vaatii TKI-toimintaan ja politiikkaan erityisiä toimia. Suomalaisen yhteiskunnan suurimpia haasteita, mutta samalla myös mahdollisuuksia tulee olemaan se, miten kykenemme tukemaan ikääntyneitä ihmisiä elämään hyvinvoivina ja osallisina mahdollisimman pitkään.

Hoivan ja osallisuuden innovaatioille on maailmalla kysyntää, koska ikärakenteen kehitys on samankaltainen monissa länsimaissa.

Kun vuonna 2000 Suomessa asui 777 200 yli 65-vuotiasta, niin vuonna 2030 heidän määränsä nousee jo lähes 1,4 miljoonaan. Tämä on yli 600 000 yli 65-vuotiasta lisää.  Vuodesta 2000 vuoteen 2030 yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 80 prosenttia.

Sosiaaliset innovaatiot ovat välttämättömiä hyvinvoinnin ja kasvun kannalta

Tällä hetkellä muiden kuin teknologialähtöisten innovaatioiden tunnistaminen on Suomessa heikkoa. Vakuuttavia esimerkkejä sosiaalisista ja yhteiskunnallisista innovaatioista ei julkisessa keskustelussa oikein tuoda esille, vaikka niitä on tarjolla.

Suomi laahaa jäljessä monista muista länsimaista, joissa yhteiskunnallisten ja sosiaalisten innovaatioiden paikka teknologialähtöisten innovaatioiden rinnalla on tunnistettu ja tunnustettu.

Yhteiskunnallisten ja sosiaalisten innovaatioiden edistämisen politiikka toimia mukaan lukien rahoitus, ei ole kuvattu. Suomessa tulisi määritellä, miten sosiaalisten ja yhteiskunnallisten innovaatioiden edistämistä kokonaisuudessaan parhaiten voidaan tehdä, keiden rooliin tämä kuuluu ja mikä asema tällaisella innovoinnilla TKI-kokonaisuudessa ylipäätään on.  

Suomen innovaatiopolitiikassa on ollut ymmärrettävistä syistä teknologialähtöinen painotus. On kuitenkin tärkeää, että kansallisen TKI-politiikan jatkotyöstössä tunnistetaan innovaatiolähteiden ja innovaatiotoiminnan moninaisuus.

Teknologiaan liittyy siihenkin aina väistämättä sosiaalinen ulottuvuus, koska teknologioita käyttävät edelleen pääsääntöisesti ihmiset ja teknologian vaikuttavuus on riippuvainen myös inhimillisen vuorovaikutuksen onnistumisesta. Yhteiskuntaa, sen rakenteita ja toimintatapoja sekä ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta parantavat sosiaaliset innovaatiot ovat Suomen kasvupolitiikassa välttämättömiä.

Järjestöt tunnistettava

Sosiaalisia innovaatioita kehittävät järjestöt, säätiöt ja muut yleishyödylliset toimijat tulee tunnistaa innovaatiopolitiikan keskeisinä toimijoina. Niiden, yritysten ja julkisen sektorin kumppanuutta tulee vahvistaa.

Järjestö- ja säätiösektorilta löytyy valtavasti sosiaalisia innovaatioita. Niillä edistetään ihmisten työllistymistä, tuetaan ikääntyneiden hyvinvointia ja osallisuutta, torjutaan syrjäytymistä, vähennetään päästöjä ja lisätään energiatehokkuutta.

Suomessa on 135 000 yhdistystä, sosiaali- ja terveysalan järjestöjä on yli 9000. Sote-järjestöissä toimii noin 1,3 miljoonaa jäsentä ja puolisen miljoonaa vapaaehtoista. Järjestöt toimivat tiiviisti ihmisten kanssa, erityisesti niiden ihmisten arjessa, joilla on haasteita omassa toimintakyvyssään ja osallisuudessaan. Järjestöt ovat resilienttejä, mukautuvia ja uutta luovia.

Miina Sillanpään Säätiö jätti oman lausuntonsa Kansallisista TKI-politiikan ja -toiminnan strategisista valinnoista lausuntopalveluun 3.3.2025.

‍

Linkki lausuntopalvelun sivuille.