Elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on aina ollut välttämätön osa elinvoimaista ja toimivaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Tämän totesi myös pääministeri Petteri Orpo tapaamisessa. Kansalaisjärjestöt ovat kansalaisyhteiskunnan ytimessä. Ne kantavat vastuuta ja tukevat konkreettisesti ihmisiä, joita julkinen sektori ei syystä tai toisesta tavoita ja kykene auttamaan. Demokratia edellyttää moniäänisyyttä, jota järjestöt osaltaan toteuttavat, painottaa Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen.
ESITYS PÄÄMINISTERI ORPOLLE
Elinvoimaisella kansalaisyhteiskunnalla on kautta historian ollut suuri merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle. Kansalaisjärjestöissä otetaan vastuuta yhteisestä pärjäämisestä, tuetaan ja autetaan, rakennetaan luottamusta ja sosiaalista pääomaa, vaikutetaan ja kehitetään. Osallistuvassa demokratiassa järjestöt tuottavat sekä muutosvoimaa että kriisinkestävyyttä, vakautta ja yhteiskuntarauhaa.
Muuttuvassa, kasautuvien kriisien ja talouden haasteiden maailmassa väestön hyvinvointia ja pärjäämistä koetellaan monin tavoin. Kansalaisjärjestöjen ja julkisen sektorin kumppanuus on tärkeä voimavara näissä muutoksissa pärjäämiseen.
Julkisella rahoituksella järjestöille on Suomessa perinteisesti haluttu luoda edellytyksiä elinvoimaiselle kansalaisyhteiskunnalle. Rahoituksella ei ole ostettu järjestöiltä palvelua vaan mahdollistettu kansalaisjärjestöjen aktiivista vastuunottoa ja kehittämispanosta. Julkinen valta on paitsi suvainnut järjestöjen kriittistäkin ääntä, myös pitänyt sitä arvossa.
Valtion budjettirahoitukseen siirtyminen on herättänyt huolta julkisen vallan ja kansalaisyhteiskunnan suhteen muuttumisesta. Valtionavustusten rahapelikytköstä purettaessa järjestöjen autonomiaa nähtiin tärkeäksi vaalia. Parlamentaariseen yhteisymmärrysmuistioon kirjattiin sen selvittäminen, miten järjestöjen autonomia toteutuu uudessa lainsäädäntökehikossa. Talouden tasapainottamishaasteiden olosuhteissa käydään kuitenkin vahvistuvaa poliittista keskustelua siitä, millaiseen järjestöjen toimintaan verovaroja on järkevää suunnata.
Toimintaympäristön muutoksessa on tärkeää huolehtia, että järjestöjen rooli ei kavennu julkisten palveluiden tuottajaksi vaan valtionavustusten tehtävänä on jatkossakin mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuutta ja julkisesta erillistä roolia.
Järjestöjen uudesta rahoitusmallista sovittiin parlamentaarisesti helmikuussa 2022 ja malliin siirryttiin 1.1.2024. Osana parlamentaarista sopua eduskuntapuolueet päättivät eri järjestösektoreiden valtionavustusten tasot vuosille 2023–2026 rahoituksen jatkuvuuden ja ennakoitavuuden turvaamiseksi. Sittemmin hallitus on kuitenkin irtaantunut päätetyistä avustustasoista ja päättänyt leikkaukset jo vuosien 2025–2026 valtionavustusten tasoon.
Valtionavustusten tason lisäksi niiden kohdentamisella vaikutetaan merkittävästi siihen, millainen kansalaisyhteiskunta Suomessa tulevaisuudessa toimii ja vaikuttaa. Päätösten vaikutukset ulottuvat pitkälle tuleviin hallituskausiin, joiden aikana kansalaisyhteiskunnalla tulee olemaan oma tärkeä roolinsa Suomen kokonaisturvallisuudelle ja resilienssin rakentumiselle.
Alkuperäiset päätökset järjestöjen uuteen rahoitusmalliin siirtymisestä tehtiin parlamentaarisesti. Me allekirjoittajat esitämme, että muuttuneissa olosuhteissa sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen tehtävien leikkausten kohdentamisen periaatteista vuosille 2026–2027 sovitaan parlamentaarisesti koko eduskunnan kesken alkuvuoden 2025 aikana.
Helsingissä 26. marraskuuta 2024
Aaltonen Elli, Suomen Punainen Risti
Diarra Fatim, Yhteiset Lapsemme ry
Ewalds Helena, Folkhälsans förbund rf
Filatov Tarja, Ensi- ja turvakotienliitto ry
Forsgren Bella, Into – Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
Hiltunen Leea, KRELLI Kristilliset eläkeläiset ry
Kalland Mirjam, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
Kantola Ilkka, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry
Karsio Jenni, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
Kemppi Hilkka, Väestöliitto ry
Koponen Noora, Tuki- ja liikuntaelinliitto - Tule ry
Kulmala Jenni, Muistiliitto ry
Kymäläinen Suna, Vuokralaiset VKL ry
Laitinen-Pesola Jaana, Kuurojen palvelusäätiö sr
Meriluoto Laura, Taiteen Sulattamo ry
Pietikäinen Sirpa, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Pekonen Aino-Kaisa, Hiv-säätiö
Puska Pekka, Suomen ASH ry
Särkelä Riitta, Miina Sillanpää Säätiö
Rönni-Sällinen Annika, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Viljanen Heidi, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Vähänen Kari, Näkövammaisten liitto ry
Werning Paula, Psoriasisliitto ry
.jpg)
