Vertaisuudesta ja itsetuntemuksesta apua läheishoivaajan tunnekuormaan

Läheisenä työelämässä -hankkeessa tehdään asiakastyötä 40–65-vuotiaiden työssäkäyvien läheisestään huolta pitävien kanssa. Tarjoamme maksuttomia ja valtakunnallisia yksilökeskusteluja sekä vertaistukiryhmiä, joissa pääpaino on itsetuntemuksen lisääntymisessä ja vertaisuudessa. Hanketyöntekijämme Anna-Maria Kuri pohtii näiden merkitystä työelämän ja läheishoivan yhteensovittamisessa.

Läheisenä työelämässä -hanke tulee vuodenvaihteessa kahden vuoden ikään. Yhteyttä ottaneista työssäkäyvistä läheishoivaajista suurin osa huolehtii alaikäisestä lapsestaan, omasta vanhemmastaan tai puolisostaan. Työelämä- ja läheishoivatilanteet ovat vaihdelleet laajasti. Osalla on ollut useampia huolehdittavia läheisiä. Tyypillistä on myös se, että hoidettavan läheisen lisäksi eletään samanaikaisesti lapsiperhearkea.

Kokemukset asiakastyöstä ovat avanneet ymmärrystä läheishoivatilanteiden moninaisuudelle. Läheishoivaajan tilanteeseen vaikuttavat monet asiat, kuten suhde läheiseen, läheisen sairaus, palveluverkosto, työn luonne ja kuva, sekä perhetilanne. Olemme myös huomanneet, miten joustava ja sitkeä on ihmisen mieli ja keho pyrkiessään toteuttamaan niitä velvoitteita ja odotuksia, joita asetetaan niin itse itselle kuin ulkopuoleltakin. Kuitenkin samalla huoli omasta jaksamisesta on läsnä, osalla yhteyttä ottaneista on ollut myös uupumisoireita.

Monet läheishoivaajat ovat halukkaita etsimään ratkaisuja oman tilanteensa helpottamiseksi. Monen toiveet tilanteen helpottamiseksi liittyvät käytännön vinkkeihin; asioita, joita he voisivat tehdä, organisoida tai hakea tilanteen helpottamiseksi. Tarjoammekin yksilökeskusteluissa apua palveluiden kartoittamisella ja neuvomme sekä ohjaamme eteenpäin. Joustoratkaisuja mietitään myös työelämän näkökulmasta.

Kaikkien lankojen pitelijällä omat tunteet ja tarpeet ovat voineet jäädä taka-alalle sekä omat rajat sumentuneet. Pysähtyminen oman tilanteen äärelle voi olla vaikeaa ja jopa pelottavaa. ”Mitä sitten käy, jos minä väsyn tai sairastun”, on monen läheishoivaajan huoli. Hoivatilanne on myös voinut muuttaa vuorovaikutussuhdetta ja valta-asemaa hoidettavaan läheiseen nähden, mikä voi näyttäytyä ristiriitatilanteina ja vaikeutena asettaa itseä suojelevia rajoja. Hankkeessamme näkökulmia näihin tarjotaan itsetuntemuksesta ja vertaisuudesta.

‍Läheishoivaajan tunnekuorma

‍”Riittämättömyyden tunne niin äitinä, hoivaajana kuin työntekijänäkin on lähes aina läsnä, mikä tietenkin uuvuttaa henkisesti.”

Monia työssäkäyviä läheishoivaajia yhdistäviä tunteita ovat huoli läheisestä sekä riittämättömyys ja syyllisyys, joita aiheuttavat ajan vähyys sekä useiden asioiden hoitaminen jopa samanaikaisesti. Surua ja katkeruutta voidaan kokea myös tilanteesta, johon läheisen sairaus on johtanut. Sopeutumisvaikeudet oman elämäntilanteen ja ihmissuhteen muutoksiin voivat aiheuttaa stressiä ja kuormitusta. Näiden vaikeiden tunteiden kanssa ei ole helppoa olla.

Kulttuuriperinnön jatkeena saatamme myös toistaa aikaisemmin oppimiamme toiminta- ja ajatusmalleja, joissa vain tietynlainen käyttäytyminen ja tunteiden ilmaisu on sallittua. Ei saa valittaa, pitää olla kiltti, yksin pitää pärjätä ja liiallinen tunteiden ilmaisu ei ole suotavaa. Kulttuurissamme vallalla olevan normin mukaisesti läheisellä voi olla myös velvollisuuden tunto läheisensä auttamiseksi tai se kasaantuu perheessä yhden ihmisen tehtäväksi.

Kun omia tunteita ja tarpeita on sysännyt tarpeeksi kauan syrjään ja omat rajat ovat hämärtyneet, kasvaa tunnekuorma salakavalasti. Tunnekuorman kasvaessa äärimmilleen, se voi läikkyä yli odottamattomissa tilanteissa hermostumisena tai aina lisääntyvinä vaateina itseä kohtaan.

Niin yksilötyössä kuin vertaistukiryhmissämme on mahdollisuus pysähtyä oman tilanteensa äärelle.  Pysähtyminen onkin keino päästä käsiksi omiin tunteisiin ja tarpeisiin niiden takana. On myös hyvä ymmärtää, että tunteet ovat osa elämää, eivät hyviä eivätkä huonoja, ja ne voidaan oppia hyväksymään sellaisina kuin ne ovat. Tunteet myös ohjaavat ajatuksiamme ja käyttäytymistämme. Kun tunnistamme tunteita ja opimme ilmaisemaan niitä, viestimme tulevat selvemmiksi, väärinymmärrykset vähenevät ja tunteiden voimakkuuden säätely helpottuu.

‍Sillanrakentajana vertaisuus ja itsetuntemus

‍”Ymmärrän kuinka syyllisyys ja huoli ohjaavat minua niin, etten kykene antamaan itselleni lupaa tai aikaa olla itsekseni.”

‍Tarve puhua ja tulla kuulluksi on erityisesti haastavissa elämäntilanteissa luonnollista. Osa kohtaamistamme työssäkäyvistä läheishoivaajista onkin sanonut, että he eivät halua kuormittaa omalla tilanteellaan muita läheisiä. Ulkopuoliselle puhuminen voi olla helpottavaa. Yksilötapaamisten kautta läheishoivaajat ovat saaneet tilan puhua tunteistaan, ja samalla olemme voineet pohtia keinoja työn ja hoivan yhdistämiseen. Osalla on tarve tavata ja kuulla samassa tilanteissa olevien ajatuksia ja silloin vertaisryhmät ovat tarjonneet turvalliset puitteet tähän.

Saamamme kokemus on, että vaikka työssäkäyvien läheishoivaajien tilanteet voivat olla hyvin erilaisia, tilanteisiin liittyy paljon yhdistäviä tekijöitä. Vertaisryhmissä yhdistävinä tekijöinä toimivat samoiksi koetut tunteet, rooleihin ja velvollisuuksiin liittyvät ristiriidat, sekä muutoksiin liittyvät sopeutumishaasteet. On ollut ammatillisesti merkittävää huomata, kuinka vaikuttavaa kuulluksi tuleminen, itsetuntemustyöskentely ja vertaisuuden voima on. Ymmärrys omista tunteista ja tarpeista, sekä kokemus siitä, että ei ole tilanteessaan ajatuksineen yksin, on merkittävä voimavara läheishoivaajalle.

Vertaisryhmissä omien ajatusten ja tunteiden sanoittaminen on auttanut selkeyttämään omaa tilannetta ja näkemään eri vaihtoehtoja. Omien arvojen, roolien, rajojen sekä voimavarojen pohtiminen on lisännyt itsetuntemusta, mikä on näyttäytynyt tekoina tai ajatuksina, jotka vahvistavat omaa jaksamista ja hyvinvointia. Vertaisryhmissä muiden kokemusten kuuleminen on luonut toivoa vaikeiltakin tuntuviin tilanteisiin, sekä uskoa tulevaan.

‍”Sopeutuminen ei tapahdu suorittamalla vaan on elämänmittainen matka”

‍Lisätietoa Läheisenä työelämässä -hankkeesta nettisivuiltamme.

‍Sitaatit ovat Läheisenä työelämässä -hankkeen asiakaspalautteista ja läheishoivaajilta kerätyistä kokemustarinoista.

Läheisenä työelämässä (2022–2024) on Maria Akatemian koordinoima ja Miina Sillanpään Säätiön kanssa toteutettava yhteishanke, joka tarjoaa tukea 40–65-vuotiaille työssäkäyville läheishoivaajille. Hanketta tukee sosiaali- ja terveysministeriö.