Mitä me tällä hetkellä Miina Sillanpään Säätiössä ajattelemme sosiaalisesta kuntoutuksesta ja sen mahdollisuuksista, pohtii Säätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen blogissaan.
Kuntoutus ja kuntoutuminen ovat aina olleet Miina Sillanpään Säätiön perustehtävää. Kehittämistoimintamme on painottunut ikääntyvien toimijuuteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn.
Olemme havainneet, että sosiaaliselle kuntoutukselle ja sen kehittämiselle on entistä suurempi tarve. Moni ikääntynyt kokee yksinäisyyttä ja ulkopuolelle jäämisen kokemukset korostuvat 65–84-vuotiailla [i].
Vanhusasiavaltuutettu otti keväällä 2024 luovuttamassaan eduskuntakertomuksessa kantaa myös ikääntyneiden oikeuteen saada sosiaalista kuntoutusta. Nyt tämä oikeus toteutuu heikosti.
Säätiöiden päämäärät ja perustehtävät ovat tyypillisesti ikuisia. Keinot toteuttaa niitä elävät ajassa. Mitä me tällä hetkellä Säätiössä ajattelemme sosiaalisesta kuntoutuksesta ja sen mahdollisuuksista?
THL:n toteuttaman kuntakyselyn[ii] mukaan sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat ovat lähinnä työikäisiä. Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteet ovat olleet pitkälti työkyvyn vahvistamiseen ja työmarkkinoille valmistamiseen liittyviä. Kuitenkin sosiaalihuoltolain soveltamisoppaassa vuodelta 2017 todetaan sosiaalisen kuntoutuksen sisältävän myös ikääntyneiden palvelut.
Ikääntyneiden sosiaalista kuntoutusta tutkineiden Eeva Rossin ja Heli Valokiven[iii] tutkimuksen mukaan ydinasioita ovat ikääntyneen identiteetin, omien asioiden hoitamisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen. Usein kaivataan myös muita sosiaali- ja terveyspalveluita. Tällaisia palveluita voivat olla kotihoito tai lääkinnällinen kuntoutus. Ikääntynyt voi tarvita toimintakyvyn parantamiseen terapiaa tai tarve voi liittyä apuvälineisiin.
Sosiaalista kuntoutumista edistetään myös palveluasumisessa. Tuoreessa Puheenvuoroja -julkaisussamme kehittäjä Jaana Utti[iv] toteaa, että jokaiselle ikääntyneelle, myös palveluasumisessa, tulee tehdä tulevaisuussuunnitelma tai kuntoutumissuunnitelma. Siinä yhdessä ammattilaisen ja asukkaan kesken suunnitellaan kuntoutumisen polkua ja mietitään, mitkä tekijät sitä mahdollistavat. Asukkaiden pitää saada osallistua ruokailujen suunnitteluun ja valita eri ruokalajeista. Arkisten valintojen mahdollisuus ja osallisuus rakentavat kuntoutumista.
Meillä Miina Sillanpään Säätiössä sosiaalisen toimintakyvyn ja osallisuuden teemat näkyvät vahvasti kaikissa kehittämishankkeissamme. Esimerkiksi Demokratiapalkinnon tänä vuonna saaneessa ”Voimaa ikämiesten arkeen” -toimintamallissa lievitetään yli 60-vuotiaiden miesten yksinäisyyttä ja lisätään heidän osallisuuttaan omassa elinpiirissään.
Voimaa ikämiesten arkeen -toimintamalli tukee myös miesten oman elämän hallintaa. Kokonaisuudessaan tavoite on edistää toimintaan osallistuvien sosiaalista toimintakykyä.
Hyvän ikääntymisen etsijät -hankkeessamme (2024–2026) vahvistetaan haavoittuvissa tilanteissa olevien ikääntyneiden ihmisten arjen hyvinvointia ja osallisuutta. Toimintaan kutsutaan mukaan yksin asuvia, yksinäisyyttä kokevia ikääntyneitä.
Hyvän ikääntymisen etsijät -toiminnassa saadaan esille ihmisten omia elämäntilanteita ja kokemuksia. Ryhmätoiminnan tavoitteena on auttaa osallistujia löytämään omaa hyvinvointiaan kannattelevia ja tukevia asioita. Painotus on sosiaalisessa toimintakyvyssä ja toimijuudessa.
Suomessa ikääntyneiden kuntoutus toimii hyvin sairauden akuuttivaiheessa. Esimerkiksi aivohalvauksen saaneiden AVH-kuntoutus on akuuttivaiheessa osa hoitoketjuja ja toimii hyvin. Akuuttivaiheen jälkeisessä kuntoutuksessa on paljon parannettavaa. Tämä näkyy myös sosiaalisessa kuntoutuksessa.
Lain henki on sinänsä selkeä. Siinä halutaan tukea ikääntyneiden sosiaalista osallisuutta ja toimintakykyä sekä ehkäistä syrjäytymistä ja eriarvoistumista.
Emme tällä hetkellä kovin tarkasti tiedä, mitä kaikkea toimintaa sosiaalisen kuntoutumisen edistämiseksi on, ja minkälaisia toimintamalleja tähän on kehitetty. Näkymä on sumea, ja käytänteet ilmeisen kirjavia.
Järjestöille sosiaalisen toimintakyvyn ja osallisuuden edistäminen on perustehtävää. Siksi järjestöjä tarvitaan sosiaalisen kuntoutumisen kehittämiseen ydinkumppaneina.
Kuntoutumisessa on positiivinen klangi. Ydin on lopulta ottaa käyttöön kaikki se potentiaali, mikä ihmisellä on. Tällöin emme sosiaalisessa kuntoutumisessakaan keskity siihen, mitä ihmiseltä puuttuu, vaan siihen, mitä hänellä on ja mitä voidaan tehdä.
Miina Sillanpään Säätiö käynnistää uuden sosiaaliseen kuntoutumiseen ja toimintakykyyn kohdentuvan ohjelmatyön. Haemme tähän parhaillaan ohjelmapäällikköä/-johtajaa koordinoimaan asiaa.
Lähteet:
[i] https://www.punainenristi.fi/globalassets/13.-uutiset/2023/yksinaisyys-koskettaa-yha-useampaa-suomessa/spr_yksinaisyysbarometri_2023_raportti.pdf
[ii]Puromäkiym. 2017
[iii] https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-310-947-6
[iv] Jaana Utti: Vapautetaan vanhukset, julkaisussa Puheenvuoroja kuntoutuksesta ja hyvästä ikääntymisestä. Miina Sillanpään Tulevaisuusakatemian julkaisuja 1/2024.
Miina Sillanpään Säätiö on perustettu vuonna 1965 vaalimaan Miina Sillanpään arvokasta perintöä.
